Administer Pulssi -webinaari: Harmaa talous ja sen torjunta alihankintaketjussa Q & A

Miten kevytyrittäjältä saa tilaajavastuulain mukaiset selvitykset, kun kevytyrittäjä voi olla ilman y-tunnusta?

Koska kevytyrittäjällä ei ole y-tunnusta, hänen kohdallaan tilaajavastuuselvitys on ainoastaan verotietojen tarkistaminen (ettei ole järjestelemätöntä verovelkaa yli 10.000 euroa). Kevytyrittäjän tulee siis toimittaa todistus verojen suorittamisesta tai verovelkatodistus, josta ilmenee verovelan määrä.

Saako rakennusteollisuudelta koulutusta tästä ulkomaalaislaista?

Kyllä onnistuu. Voi olla minuun yhteydessä.

Miksi verottaja myöntää veronumeron, mutta henkilö ei esimerkiksi voi työskennellä suomessa? (visa-asiat)

Veronumeron myöntämistä ei ole sidottu työskentelyoikeuteen. On hyvä huomioida, että työskentelyoikeudet kolmannen maan kansalaisilla tai kansalaisuudettomilla ovat valtaosaltaan määräaikaisia. Näin ollen ei auta, vaikka työnteko-oikeus tällaisilla henkilöillä on voimassa veronumeroa myönnettäessä, koska työnteko-oikeus voi päättyä esimerkiksi 2 kk veronumeron saamisen jälkeen.

Kuinka todellista olisi mahdollisuus tulevaisuudessa lainsäädännön kautta rajoittaa alihankintaketjun pituuden? Erityisesti ns. piilotetun henkilöstövuokrauksen osalta.

En pidä sitä realistisena. Täytyy muistaa, että sopimusoikeudellisesti sitä on mahdollista rajoittaa.

Kun ulkomaalaiset yritykset tulevat Suomeen, onko olemassa ohjeistuksia, mitä on otettava huomioon. Näitä asioita on pilkottu aika paljon eri sivustoille.

Rakennusliiton sivustolta, AVIn sivusto, ELA (European Labour Autohority), paikkoja on useita, mutta täysin kattavaa ei varmastikaan vielä löydy.  Rakennusteollisuudelta löytyy myös tietoa.

Mikä yksittäinen asia on koettu merkittävimmäksi asiaksi harmaan talouden torjunnassa rakennustyömailla?

Raportointivelvollisuuksien tulo veronumeron kanssa on varmasti vaikuttanut kaikkein eniten harmaan talouden torjunnassa.

Rakennustyömaita esiintyy teollisuudessakin, mutta mistä johtuu että teollisuudessa tuntuu olevan selkeästi tiukempi ote tuohon harmaan talouden torjuntaan, kun verrataan rakennusalaan?

Voi olla, että kyse on osaltaan hiukan harhaanjohtavasta mielikuvasta. Toki varmasti suuremmissa teollisuushankkeissa ja kiinteissä teollisuuslaitoksissa työskentelyalue on kiinteä, jolloin myös valvonta on osaltaan helpompaa. Isoissa hankkeissa on usein erillinen valvontaorganisaatio em. asioiden osalta. Mitä pienemmistä tilaajista on kyse, sitä todennäköisempää on myös harmaan talouden ilmeneminen, on kyse sitten luvattomasta työvoimasta tai vaikkapa pimeästä palkanmaksusta. Jos tilaajan taholta ei ole minkäänlaista valvontaa, altistaa se myös em. asioille enemmän, kuten esimerkiksi pienempien taloyhtiöiden hankkeissa. Niissä valitettavasti tarjouksen hinta ratkaisee käytännössä toimijat ja jos se perustuu palkkojen polkemiselle, tällöin lopputulos on se, että työmaalla ilmenee todennäköisemmin harmaata taloutta. Aika usein löytyy se kertayrittäjä/riskinottaja, joka kilpailee hinnalla, ei turvallisuudella tai luotettavuudella

Rakennusteollisuuden tekijöiden asenteet ovat muuttuneet ajan myötä? Onko muutosjohtamista tehty itse tekijöiden suuntaan?

Hyvä kysymys, kyllä kyse on varmasti ollut kattavasti myös tällaisten hankalien asioiden esille tuomisesta ja siitä, ettei katsota sormien lävitse asioita siihen tapaan, kuin menneinä vuosikymmeninä. Varmasti myös työntekijäpuolella on tapahtunut tämän suhteen heräämistä. Pimeässä työssä jää eläkkeet kertymättä ja mahdolliset vakuutukset ottamatta.

Lue lisää webinaarista ja katso tallenne