Vastuullisuus on yksi tämän päivän kuumimmista puheenaiheista, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Miten pienet ja keskisuuret yritykset voivat ottaa huomioon ympäristön, sosiaalisen ja hallinnollisen vastuun liiketoiminnassaan? Entä mitä hyötyjä vastuullisuudesta on yrityksille ja yhteiskunnalle?
Nämä kysymykset olivat pohjana Administer Pulssi -webinaarille, jossa keskusteltiin vastuullisuudesta pk-yritysten näkökulmasta ja konkretian kautta. Webinaarimme asiantuntijoina toimivat CarbonLink Oy:n toimitusjohtaja Ari Rekonen ja Sillan myyntijohtaja Jussi Jaakkola. Tilaisuuden fasilitaattorina toimi Sillan Head of Business IT Riina Kosonen.
Vastuullisuus on laaja käsite, joka voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu ja hallinnollinen vastuu (ESG = environmental, social and governance).
Ympäristövastuu tarkoittaa sitä, että yritys ottaa huomioon toimintansa vaikutukset luonnonvaroihin, ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Esimerkiksi yritys voi vähentää päästöjään, energiankulutustaan ja jätteitään sekä edistää kiertotaloutta.
Sosiaalinen vastuu tarkoittaa sitä, että yritys ottaa huomioon toimintansa vaikutukset ihmisiin, niin omiin työntekijöihinsä kuin muihin sidosryhmiinsä. Esimerkiksi yritys voi parantaa työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työntekijöiden osaamista sekä edistää tasa-arvoa, monimuotoisuutta ja ihmisoikeuksia.
Hallinnollinen vastuu tarkoittaa sitä, että yritys toimii eettisesti, läpinäkyvästi ja lainmukaisesti. Esimerkiksi yritys voi noudattaa hyvää hallintotapaa, raportoida toimintansa tuloksista ja vaikutuksista sekä torjua korruptiota ja harmaata taloutta.
Vastuullisuus ei ole vain hyve tai velvollisuus, vaan se on myös liiketoiminnan kannalta järkevää. Vastuullisuus voi tuoda yritykselle monia hyötyjä, kuten:
Vastuullisuus on myös yhä enemmän odotus ja vaatimus niin lainsäädännön kuin markkinoiden puolelta. Esimerkiksi EU on säätänyt useita direktiivejä, jotka velvoittavat yrityksiä raportoimaan vastuullisuudestaan ja vähentämään hiilijalanjälkeään. Myös asiakkaat, työntekijät ja sijoittajat ovat yhä tietoisempia ja vaativampia vastuullisuuden suhteen.
Vastuullisuus ei ole vain isoille yrityksille, vaan se koskee kaikkia yrityksiä, myös pieniä ja keskisuuria. Pk-yrityksillä on oma roolinsa ja mahdollisuutensa vastuullisuuden edistämisessä. Tässä muutamia vinkkejä, miten pk-yritykset voivat aloittaa tai kehittää vastuullisuuttaan:
Vastuullisuusraportointi ei ole itsetarkoitus, vaan sen tarkoitus on kertoa, mitä yritys tekee käytännössä vastuullisuuden eteen. Raportointi on siis vain yksi osa vastuullisuuden kokonaisuutta, joka vaatii myös toimintatapojen muutoksia, investointeja ja innovaatioita. Raportointi on kuitenkin hyvä tapa osoittaa yrityksen sitoutumista vastuullisuuteen ja sen edistymistä tavoitteiden saavuttamisessa.
Vastuullisuusraportointi voi myös tuoda yritykselle monia hyötyjä, kuten:
Vastuullisuusraportointi voi kuitenkin myös olla haastavaa yrityksille, jotka eivät välttämättä ole tottuneet raportoimaan toimintansa vaikutuksista tai joilla ei ole riittäviä resursseja tai osaamista raportoinnin toteuttamiseen. Siksi on tärkeää, että yritykset saavat tukea ja ohjeistusta raportoinnin aloittamiseen ja kehittämiseen.
Tähän tarpeeseen on vastattu luomalla Nordic Sustainability Reporting Standard (NSRS), joka on suunniteltu nimenomaan pk-yrityksille sopivaksi raportointistandardiksi. NSRS perustuu EU:n Sustainability Reporting Standardiin (SRS), mutta on yksinkertaistettu ja sovitettu pohjoismaiseen kontekstiin. NSRS auttaa yrityksiä raportoimaan vastuullisuudestaan selkeästi, ymmärrettävästi ja vertailukelpoisesti.
NSRS koostuu neljästä osasta:
NSRS on vapaaehtoinen standardi, jota yritykset voivat käyttää oman harkintansa mukaan. NSRS ei kuitenkaan ole ainoa vaihtoehto raportoida vastuullisuudesta, vaan yritykset voivat myös valita muita standardeja tai menetelmiä, jotka sopivat heidän tarpeisiinsa ja tavoitteisiinsa. Tärkeintä on, että raportointi on rehellistä, johdonmukaista ja uskottavaa.
Hiilijalanjälki on yksi tapa mitata yrityksen vastuullisuutta ympäristön kannalta. Hiilijalanjälki kertoo, kuinka paljon yritys tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä omalla toiminnallaan ja sen ulkopuolella. Hiilijalanjälki voidaan jakaa kolmeen osaan: scope ykköseen, kakkoseen ja kolmoseen. Scope ykkönen kattaa yrityksen suorat päästöt, scope kakkonen yrityksen ostaman energian päästöt, ja scope kolmonen kaikki muut epäsuorat päästöt.
Hiilijalanjäljen mittaaminen ja raportointi on yhä tärkeämpi osa vastuullisuusraportointia. EU:n uusi direktiivi velvoittaa isot yritykset raportoimaan myös scope kolmosesta vuodesta 2024 alkaen. Tämä vaikuttaa myös pk-yrityksiin, jotka toimivat isojen yritysten toimittajina tai kumppaneina. Pk-yritysten kannattaa siis olla valmiita mittaamaan ja raportoimaan omaa hiilijalanjälkeään.
Pk-yrityksille on olemassa apua ja tukea hiilijalanjäljen mittaamiseen ja raportointiin. Esimerkiksi CarbonLink on suomalainen yritys, joka tarjoaa helpon ja edullisen ratkaisun pk-yritysten hiilijalanjäljen laskemiseen ja raportointiin. CarbonLinkin avulla yritys voi saada selville oman hiilijalanjälkensä scope ykkösen, kakkosen ja kolmosen osalta, sekä saada ehdotuksia siitä, miten se voi vähentää päästöjään ja kompensoida niitä. CarbonLinkin avulla yritys voi myös näyttää vastuullisuutensa asiakkailleen, rahoittajilleen ja muille sidosryhmille.
Loppuun vielä kolme vinkkiä:
Katso webinaarin tallenne täältä.
Tutustu CarbonLinkin tarjoamiin ratkaisuihin hiilijalanjäljen mittaamiseen.