Uuden verotusmenettelyn ja tulotietorekisterin kanssa on ollut paljon haasteita vuonna 2019 ja niitä riittää vielä tulevallekin vuodelle. Tuloveroasteikkoihin on tehty indeksitarkistukset, mutta monelle jää palkasta käteen vähemmän ensi vuonna, sillä sosiaalivakuutusmaksut nousevat. Kokonaisuutena palkansaajan verotus siis kiristyy vuonna 2020. Myös verotuksen progressiivisuus kiristyy, sillä vain pienituloisimpien verotus kevenee. Niin sanottu solidaarisuusvero säilyy edelleen.
Valtion verotuloja aiotaan kasvattaa valmisteveroja korottamalla. Liikennepolttoaineista, tupakasta ja virvoitusjuomista on tarkoitus kerätä vuonna 2020 entistä enemmän veroa. Veronkorotusten on arvioitu nostavan bensiinilitran hintaa yli 6 senttiä, tupakka-askin hintaa 45 senttiä ja sokerilla makeutetun limun 1,5 litran pullon hintaa 9 senttiä.
Kotitalousvähennys on ollut ylivoimaisesti tehokkain keino kuluttajiin liittyvän harmaan talouden torjunnassa. Kotitalousvähennystä heikennetään nyt alentamalla sen enimmäismäärää 2 250 euroon. Samalla työkorvausten vähennysprosentti alennetaan 50 prosentista 40 prosenttiin ja 20 prosentista 15 prosenttiin palkasta.
Vuoden 2020 verotuksessa otetaan käyttöön uusi osakesäästötilit ja osakeyhtiöiden tulolähdejako muuttuu. Välillisen sijoittamisen välineiden, kuten sijoitusrahastojen, säästöhenkivakuutusten, kapitalisaatiosopimuksten ja osakesäästötilin verotus yhdenmukaistuu.
Tällä hetkellä verotukseen liittyvistä laeista ovat valmistelussa mm. energiaverotuksen muutokset ja konsernien tappiontasaus.
OECD ja EU ovat ripeässä tahdissa kehittäneet menetelmiä kansainvälisen veronkierron hillitsemiseksi. Veroviranomaisten automaattinen tietojenvaihto on nostanut esiin talletuksia, joista ei ole muistettu kertoa kotimaan verottajalle. Väliyhtiölainsäädäntö antaa yrityksen kotimaan verottaa veroparatiisiin perustetun tytäryhtiön voittoja, korkorajoitukset estävät siirtämästä voittoja vähennyskelpoisten korkojen avulla kevyen verotuksen maahan. Uusimpia direktiivin perusteella Suomenkin lainsäädäntöön otettuja välineitä ovat rajat ylittävien järjestelyiden raportointivelvollisuus ja hybridijärjestelyiden verotus.
Valtioiden parempi halu ja kyky pitää omasta veropohjasta kiinni aiheuttaa kansainvälisille yrityksille yhä useammin kaksoisverotusta voimassa olevasta verosopimuksesta huolimatta. Näitä tilanteita varten on luotu säännöt kansainvälisten veroriitojen ratkaisemiseksi.
Yhteisöjen tulolähdeuudistus tulee voimaan vuoden 2020 alusta. Tavallisten osakeyhtiöiden ja osuuskuntien tuloverotukseen ei enää sovelleta miltään osin tuloverolakia (TVL) vaan tulos lasketaan joko elinkeinoverolain (EVL) tai maatilatalouden tuloverolain (MVL) mukaan. Asunto-osakeyhtiöiden, yhdistysten ja vastaavien yhteisöjen verotettava tulo lasketaan jatkossakin TVL:n mukaan ja EVL:a sovelletaan vain elinkeinotoimintaan. Uudistus on iso parannus pk-sektorille.
Verohallinnossa on ollut käynnissä VALMIS-hanke, jolla on yhdistetty ja yhdenmukaistettu Verohallinnon tietojärjestelmiä. Tietojärjestelmien yhdistäminen tuo paremmat mahdollisuudet verotuksen automatisointiin.
Vuonna 2019 ilmoitusvelvollisille ei ole määrätty myöhästymismaksua ilmoitusten myöhästymisestä eikä eräpäivän jälkeen tehdyistä korjauksista. Tätä siirtymäaikaa jatketaan vuoden 2020 loppuun. Vuoden 2020 alusta alkaen helpotetaan luontoisetujen, kilpailupalkintojen ja palkkaennakoiden ilmoittamista.
Verohallinnossa on vireillä myös arvonlisäveroilmoituksen kehittäminen. Tavoitteena on järjestelmä, jossa jokaisen myynnin arvonlisävero ilmoitettaisiin erikseen. Se on mahdollista sitten, kun kaikki laskut ja maksut ovat sähköisiä.
Lue lisää Taloustaidon ja Veronmaksajien sivuilta