Aprillia vai ei -tekoälyseminaarissa pohdittiin Suomen asemaa

Econian järjestämä tekoälyseminaari keräsi runsaasti kiinnostuneita aprillipäivänä Porin yliopistokeskukseen. Kaikki eivät olleet tekoälystä innoissaan ennen seminaaria, mutta tilaisuus vaikutti. 

Aprillipäivästä huolimatta tapahtumassa puhuttiin tiukkaa asiaa yhteiskunnan tekoälytulevaisuudesta. Econia halusi järjestää tilaisuuden koska kokee yhteiskunnallista vastuuta. “Haluamme olla ammattitaitoinen ja lähellä ihmistä oleva yritys. Samalla yritämme lisätä yhteiskunnan tietoisuutta ja yritysten osaamista tekoälyssä toimialarajojen yli. Kehitämme aktiivisesti omia järjestelmiämme ja palveluratkaisujamme toimiaksemme edelläkävijänä ja tarjotaksemme parasta palvelua. Toivon, että muut tekevät saman. Annetaan ihmisille mahdollisuus keskittyä oleelliseen”, sanoo toimitusjohtaja Elina Salmivala Econiasta.

Tekoäly on kaikkialla

Vaikka emme sitä välttämättä huomaa, on tekoäly jo kaikkialla, ei pelkästään työssä vaan myös ihmisten arjessa. Moni rutiinitehtävä hoituu tekoälyllä mahdollistaen ihmisille sen oleellisen eli ihmisyyden. Monilla työelämän alueilla kuten, taloushallinnossa ja rekrytointipalveluissa tekoäly on tätä päivää. Tekoäly myös pelottaa. Onko sillä etiikkaa? Suomen tietopoliittisessa selonteossa otetaan voimakkaasti huomioon myös tekoälyn eettiset kysymykset. Näin ei ole maailmalla.

LähiTapiolassa tekoälyä on hyödynnetty jo pitkään. Virtuaalisairaalassa ja vakuuttamisen palveluissa tekoäly parantaa palveluiden asiakaskohtaamisia ja etähoitoa. LähiTapiolan digipalveluiden turvallisuutta testataan myös jatkuvasti paitsi tekoälyn, niin myös eettisten hakkereiden avulla.

Autoissa ja kodinkoneissa tekoälyn hyödyntäminen on tämän hetken kuumin juttu, vaikka tietoturvaan ei ole liiemmälti panostettu. Eräs Suomen kuuluisin, tv:stä tuttu valkohattuhakkeri Iiro Uusitalo näytti seminaarissa, kuinka helppoa verkosta on löytää piilotettuja tietoja, kun tietää mistä ja miten etsii. Ammatikseen hakkeroiva Uusitalo on murtautunut mm. sähköauto Teslan järjestelmiin.

Koivu Solutionsin Sami Lahden mukaan tietoturva otetaan huomioon jo järjestelmien suunnitteluvaiheessa. ”Olemme rakentaneet yritysjärjestelmiä maailman tunnetuimmille brandeille, joten osaamme ottaa tekniset haasteet jo ideointivaiheessa huomioon”, toteaa yrityksen Co-founder Lahti

Heeros toimittaa taloushallinnon ohjelmistoja ja on kehittänyt aktiivisesti automaatiota ja tekoälyä käyttäviä toimintoja osaksi Heeros-sovelluksia. ”Näiden ratkaisujen avulla taloushallinnon prosesseja on mahdollista automatisoida ja suoraviivaistaa entisestään, joka lisää toiminnan tehokkuutta”, Heeroksen tuotekehitysjohtaja Juha Takala sanoo.

Tällaista tilaisuuksia tarvitaan Länsi-Suomeen lisää. Me osaamme ja voimme näyttää muulle Suomelle esimerkkiä.