Arvoseteleiden ja lahjakorttien arvonlisäverotus muuttui 1.1.2019 alkaen

Arvoseteleiden ja lahjakorttien arvonlisäverotusta yhtenäistettiin ja selkeytettiin vuoden alusta lähtien. Muutos koskee lahjakortteja ja arvoseteleitä, jotka on laskettu liikkeelle 1.1.2019 jälkeen. Lue, miten verokohtelu muuttuu ja miten muutos vaikuttaa käytännössä.

Mikä muuttuu ja miksi?

Markkinoilla on yleisesti käytössä erilaisia hyödykkeiden ostoon oikeuttavia lahjakortteja, vouchereita, prepaid-kortteja ja euro- tai prosenttimääräisiä alennuskuponkeja. Olennaista on se, että tällaisilla arvoseteleillä on käytännössä rahamääräinen arvo, ja niihin liittyy myyjän velvoite hyväksyä kyseinen arvoseteli tavaroiden tai palvelujen myynnin vastikkeeksi tai sen osaksi. Arvosetelit voidaan jakaa lisäksi yksikäyttö- ja monikäyttöarvoseteleihin niiden käyttötarkoituksen perusteella.

Suomessa maksamista yksikäyttökorteilla, joita voi käyttää vain yhden verokannan alaisten hyödykkeiden ostamiseen tietyltä myyjältä, on tähän asti käytännössä pidetty hyödykkeiden ennakkomaksuna eli ALV on kannettu tältä osin jo kortin myyntihetkellä. Monikäyttökortit on Suomessa sen sijaan yleensä katsottu maksuvälineiksi, ja vero itse hyödykkeiden myynnistä on suoritettu vasta korttia käytettäessä. Käytäntö ei kuitenkaan ole ollut kaikilta osin yhtenäinen. Ongelmia on ollut siten varsinkin monikäyttöarvoseteleiden ALV-käytännössä.

Arvonlisäverolakiin tulleet uudet säännökset pohjautuvat EU:n nk. arvosetelidirektiiviin (EU 2016/1065). Uusiin säännöksiin sisältyy arvosetelin määritelmä, säännökset arvoseteleiden arvonlisäverokohtelusta sekä arvoseteleiden ns. ketjumyyntiä koskeva säännös.

Arvosetelin määritelmä

Arvosetelillä tarkoitetaan välinettä, johon liittyy velvoite hyväksyä se tavaroiden tai palvelujen myynnin vastikkeeksi tai sen osaksi ja johon liittyvät myytävät tavarat tai palvelut taikka mahdollisten myyjien henkilöllisyys on mainittu joko välineessä itsessään tai sen sitä koskevissa asiakirjoissa, kuten sen käyttöehdoissa. Arvoseteleitä ovat siten esimerkiksi tavaratalon myymät tavaratalon tuotteiden ostamiseen käytettävät lahjakortit, lounas-, liikunta- ja kulttuurisetelit.

Arvosetelin käsitettä on hallituksen esityksen mukaan (HE  25/2018) tulkittava laajasti, jotta vältytään turhilta rajanvedoilta ja verokohtelun epäyhtenäisyydeltä. Määritelmä kattaa nimellisarvoiset eli rahamääräiset setelit ja niihin rinnastuvat setelit, joiden rahallinen arvo hyödykemyynnin vastikkeena on määriteltävissä jo setelin liikkeeseenlaskuhetkellä. Ilmaiseksi annettavat rahamääräiset tai niihin rinnastuvat setelit, kuten vähittäiskaupparyhmittymien bonussetelit, ovat arvoseteleitä siinä kuin vastikkeellisesti myytävätkin.

Arvoseteleinä ei kuitenkaan pidetä postimerkkejä. Arvoseteleinä ei myöskään pidetä matkalippuja, elokuvateattereiden ja museoiden pääsylippuja tai vastaavia, jotka ovat todisteita oikeudesta vastaanottaa täysin yksilöity tavaran toimitus tai palvelun suoritus. Kuitenkin esimerkiksi elokuvasarjakortti, jossa elokuvaa ja näytöstä ei ole yksilöity, katsotaan arvoseteliksi.

Kun on ratkaistu, onko kyseessä arvoseteli, on vielä ratkaistava, onko kyseessä yksikäyttö- vai monikäyttöarvoseteli.

Yksikäyttöarvosetelit

Yksikäyttöarvosetelillä tarkoitetaan arvoseteliä, johon liittyvistä tavaroiden ja palvelujen myynneistä suoritettavan arvonlisäveron määrä sekä tavaroiden ja palvelujen myyntimaa on tiedossa arvosetelin liikkeeseenlaskuhetkellä. Esimerkiksi vähittäiskaupan ruokalahjakortti (14 %) ja kirjakaupan kirjalahjakortti (10 %) ovat yksikäyttöarvoseteleitä.

Yksikäyttöarvosetelistä maksetut vastikkeet rinnastetaan ennakkomaksuihin eli hyödykemyyjä suorittaa veron näistä vastikkeista jo niiden vastaanottohetkellä. Tämä vastaa myös jo nykyistä yksikäyttöarvoseteleiden ALV-käytäntöä.

Monikäyttöarvosetelit

Monikäyttöarvosetelillä tarkoitetaan arvoseteliä, joka ei ole yksikäyttöarvoseteli. Esimerkkejä monikäyttöarvoseteleistä ovat esimerkiksi suuren vähittäiskaupan lahjakortti, joka oikeuttaa ostamaan tietyllä rahamäärällä eri verokannan tuotteita (elintarvikkeita ALV 14 %, kirjoja ALV 10 % ja muita hyödykkeitä ALV 24 %). Käytännössä useimmat liikkeelle lasketut arvosetelit kuuluvat tähän kategoriaan.

Monikäyttöarvoseteleistä maksettuja vastikkeita ei rinnasteta ennakkomaksuihin. Monikäyttöarvoseteleistä saadut vastikkeet verotetaan vasta setelin lunastuksen yhteydessä eli tavaroiden toimituksen tai palvelujen suorituksen perusteella. Tämä on johdonmukaista, koska vasta monikäyttöarvosetelin lunastuksen yhteydessä on tiedossa, minkä verokannan mukaisia hyödykkeitä ostetaan ja mikä on hyödykkeiden myyntimaa. Jos loppukäyttäjä ei lunasta monikäyttöarvoseteliä sen voimassaoloaikana, maksetusta vastikkeesta ei suoriteta veroa.

Esimerkkejä:

Kuluttaja saa Supermarketiin lahjakortin, joka oikeuttaa 50 euron ostoksiin tietyllä ajalla. Supermarket ei suorita veroa lahjakortin liikkeeseenlaskuhetkellä, koska kyseessä on monikäyttöarvoseteli. Ostaja käyttää lahjakorttinsa ostaen 20 eurolla ruokaa ja 30 eurolla neulepaidan. Myyjä kirjaa lahjakortin käyttöhetkellä veron perusteeksi 17,54 euroa (ALV 14 %) ja 24,19 euroa (ALV 24 %).

Kuluttaja saa kauneuslahjakortin, joka oikeuttaa 40 euron arvoiseen kasvohoitoon kauneussalongissa. Kauneussalonki kirjaa arvonlisäveron luovuttaessaan kyseisen yksikäyttöarvosetelin kuluttajalle. Veron peruste on 32,26 euroa (ALV 24 %) ja veron määrä 7,74 euroa.

Arvosetelin jakelupalkkio

Arvosetelien jakeluun liittyvän erillisen palvelun myynti on verotuksen piirissä yleisten säännösten mukaisesti. Tämä on olennainen muutos aikaisempaan, koska jakelupalkkiot muuttuivat siis verollisiksi. Jakeluun liittyvällä palvelulla tarkoitetaan kaikkia arvosetelin liikkeeseenlaskuun, jakeluun, markkinointiin, välitykseen ja muuhun vastaavaan liittyviä palveluja.

Sillä tavalla, miten jakelijan palkkio jakelijalle tilitetään, ei ole merkitystä. Jakelijalle voidaan maksaa palkkio erikseen tai jakelija voi pidättää palkkionsa ostajalta saamastaan summasta sitä hyödykemyyjälle tilittäessään.

Jakelupalkkio on pidettävä erillään arvosetelin myynnin veron perusteesta: jakelijan palkkio ei pienennä hyödykemyyjän myynnin veron perustetta, mutta hyödykemyyjä saa yleisten säännösten mukaan vähentää jakelijalta ostamansa palvelun hintaan sisältyvän veron.

Esimerkkejä:

Kioski myy toisen lukuun nettipeleihin oikeuttavia maksukortteja. Kyseessä katsotaan olevan monikäyttöarvoseteli, koska ostaja saa rahanarvoisen hyödykkeen, jota se voi käyttää vastikkeena ostaessaan erilaisia pelejä internetissä, mutta hyödykkeen myyntimaa ei ole tiedossa. Kioski saa arvosetelin myynnistä jakelupalkkiota 10 % arvosetelin arvosta. Kioski kirjaa veron perusteeksi 50 euron arvosetelin myynnistä 4,03 euroa (ALV 24 %) ja maksaa veron 97 senttiä.

Ketjumyyntiä koskeva erityissäännös

Arvonlisäverolakiin on otettu myös yksikäyttöarvoseteleiden ketjumyyntiä koskeva erityissääntely. Ketjumyyntisäännös koskee tilanteita, joissa jakelija myy setelin omissa nimissään toisen tai omaan lukuun. Ketjukaupassa on vain yksi tosiasiallinen tavaroiden toimitus tai palvelujen suoritus, mutta tästä huolimatta jakelijat saattavat joutua suorittamaan arvonlisäveroa. Verokohtelu määräytyy sen mukaan, onko kyseessä laissa tarkoitettu yksikäyttöarvoseteli vai monikäyttöarvoseteli sekä sen mukaan, kattaako arvosetelin arvo hyödykkeen koko vastikkeen (AVL 18 d § 3 ja 4 mom ja 73 f §).

Esimerkiksi jos ketjumyynti koskee yksikäyttöarvoseteliä, jonka arvo kattaa arvoseteliin liittyvän hyödykkeen koko vastikkeen, ketjussa ennen setelin lunastamisvaihetta olevat arvosetelien luovuttajat suorittavat arvonlisäveroa myynnistä saamiensa ennakkomaksujen perusteella. Sen sijaan, jos kyse ei ole ketjumyyntisäännöksen piiriin tulevasta myynnistä, jakelija käsittelee myynnin verottomana ja veloittaa jakelupalvelun erikseen verollisena.

Esimerkki:

Kioski myy näytönohjaimen hankintaan oikeuttavan 50 euron arvoisen lahjakortin, joka oikeuttaa hankkimaan tietyllä aikavälillä kyseisen tuotteen elektroniikkaliikkeeltä Suomesta. Kioskin jakelupalkkio on 10 % lahjakortin arvosta. Yksikäyttöarvosetelin veron peruste on 40,32 euroa (ALV 24 %) ja jakelupalkkion veron peruste 4,03 euroa (ALV 24 %). Kioski maksaa arvosetelin luovutushetkellä hyödykkeen myynnistä arvonlisäveroa 9,68 euroa sekä jakelupalkkiostaan 97 senttiä.

Lisätietoja:

Hanna Koskela, Palvelupäällikkö, puh. 044 240 1114, hanna.koskela(a)econia.com

Verohallinnon ohje arvoseteleiden arvonlisäverotuksesta, antopäivä 28.11.2018 ( VH/2247/00.01.00/2018)