Talousjuridiikka: lakineuvontaa ja konsultointia

Olethan varautunut verkkolaskulakiin? Astuu voimaan 1.4.2020

Uusi verkkolaskulaki astuu voimaan 1.4.2020 osana EU:n verkkolaskudirektiiviä. Aikaisemmin laki koski pelkkiä julkishallintoja. Nyt se laajenee koskemaan kaikkia yrityksiä paitsi niitä, joilla on alle 10 000 euron liikevaihto tai yrityksiä, joilla on vain kuluttajakauppaa.

Yrityksillä on jatkossa oikeus vaatia toiselta yritykseltä lasku verkkolaskuna

Laki ei kiellä vastaanottamasta erimuotoisia laskuja, mutta se antaa ostajalle oikeuden hylätä muut kuin direktiivin määrittämät laskut. Uudessa laissa on määritelty sähköisen laskun standardi. Sähköisellä laskulla tarkoitetaan laskua, joka on tehty ja vastaanotettu rakenteisessa sähköisessä muodossa ja joka noudattaa EU:n sähköisen laskutuksen standardeja. Suomalaisten päivitetyt verkkolaskustandardit (TEAPPSXML 3.0, Finvoice 3.0) ja kansainväliset verkkolaskuformaatit (UBL, CII) ovat hyväksyttyjä laskumuotoja. Verkkolaskutukseen siirtymiseen tarvitset verkkolaskuoperaattorin sekä laskutusohjelmiston, jotka tukevat standardia. Sähköpostitse lähetetyt laskut eivät ole lain mukaisia sähköisiä laskuja. Sähköinen lasku ei siis ole sähköpostilla lähetettävä pdf- tai kuvatiedosto.

Miten verkkolaskulaki vaikuttaa?

Yrityksellä on oikeus saada pyynnöstä toiselta yritykseltä lasku sähköisessä muodossa (verkkolaskuna).
Jos toimittajayritys ei lähetä laskua verkkolaskuna, on yrityksellä oikeus jättää laskut maksamatta.
Suuret yritykset tulevat vaatimaan kaikilta toimittajiltaan verkkolaskuja uusimmissa verkkolaskuformaateissa.
Suomen valtio vastaanottaa 1.4.2020 alkaen ainoastaan verkkolaskuja.
Jos yritys ei pysty toimittamaan verkkolaskuja asiakkailleen, voi myyntisaatavien kotiuttaminen hankaloitua tai viivästyä.
Yrityksen tulee päivittää omat ohjelmistonsa ja toiminnanohjauksensa vastaamaan uusimpia verkkolaskuformaatteja.

Lue lisää valtion verkkolaskuista

Lue lisää verkkolaskulaista Finlexin sivuilta