Työaikalaki uudistuu 2020 – mikä muuttuu?

Työaikalaki uudistuu 1.1.2020. Lain uudistuksella pyritään vastaamaan elinkeinorakenteen ja työn tekemisen tavoissa tapahtuneisiin muutoksiin.

Etätyö on jatkossa virallisesti työaikaa

Suurin muutos on siinä, että etätyö lasketaan jatkossa osaksi työaikaa. Aiemmin työaikaan liittynyt paikkakohtaisuus on nyt historiaa ja lainsäädäntöä on muutettu vastaamaan paikasta riippumatonta työskentelyä. Se tarkoitti sitä, että esimerkiksi työnantajan tapaturmavakuutus ei lain mukaan ollut voimassa, jos työntekijä teki etätöitä esimerkiksi kotona. Käytännössä homma kuitenkin toimi.

Jatkossa työaikaa on myös se, kun työntekijä tekee työnantajan tekemiä tehtäviä, vaikka se tapahtuisi työpaikan ulkopuolellakin.

Vuosittaisten ylitöiden enimmäismäärä muuttuu koko työajan enimmäismääräksi

Työaikalain tarkoitus on asettaa rajat liialliselle työnteolle. Ennen ylitöitä sai tehdä 250-330 tuntia vuodessa ammatista riippuen. Uudesta työaikalaista poistettiin vuosittaisten ylitöiden raja. Sen tilalle tuli kuitenkin rajoitus kokonaistyöajalle. Jatkossa voi tehdä töitä enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.

Töitä voidaan kuitenkin tehdä viikon aikana kuutena päivänä enintään 48 tuntia, mutta minään päivänä ei voi tehdä yli 8 tuntia töitä. Vuoden aikana keskimääräisen työajan pitää kuitenkin tasoittua normaaliin 40 tuntiin.

Normaalia työaikaa voi olla erillisellä sopimuksella enintään 10 tuntia päivässä

Työpäivän pituutta voi kuitenkin muuttaa yhteysymmärryksessä. Sopimalla erikseen, voi työpäivän pituus olla kymmenenkin tuntia päivässä.

Se ei tarkoita, että töitä saa tehdä enemmän kuin ennen. Viikossa ei saa silti tehdä enemmän kuin 48 tuntia töitä ja enintään 4 kuukauden aikana keskimääräinen viikkotuntien määrä pitää tasoittua 40 tuntiin.

Joustotyöaika antaa työntekijälle mahdollisuuden päättää milloin ja missä tekee töitä

Joustotyö on aivan uusi käsite. Se on tarkoitettu kahviloissa, rannalla tai kotitoimistolla tapahtuviin moderneihin etätöihin. Jotta joustotyöaikaa voidaan käyttää, työntekijän pitää pystyä itse päättämään työntekopaikkansa yli puolelle työajastaan. Silloin hän voi suhteellisen vapaasti valita milloin ja missä työskentelee, kunhan asiasta on sovittu yhdessä työnantajan kanssa.

Myös vuorokauden ajankohdan, jolloin töitä tehdään voi valita ja sopia. Sopimuksessa laitetaan ylös rajat työnteolle. Sillä varmistetaan, että joustotyöntekijä tekee töitään laillisesti.

Joustotyöaika ei tarkoita rajoittamatonta työaikaa

Työtuntien määrän ja lepotaukojen pitää olla työaikalain sallimia. Edelleenkään ei saa tehdä yli 40 tuntia töitä keskimääräisesti ja kerran viikossa pitää olla pidempi tauko töistä. Töitä ei siis saa tehdä liikaa.

Liukumasaldo voi lisääntyä päivässä 4 tuntia ja työn voi tehdä pätkissä

Suuri uutuus työaikalaissa on myös se, että työpäivän voi jakaa osiin. Töitä ei enää tarvitse tehdä yhteen putkeen, vaan niitä voi jaksottaa esimerkiksi siten, että voi tehdä ensin töitä työpaikalla ja jatkaa sitten illalla töitä kotona. Tunnit lasketaan yhteen ja niistä sitten kertyy liukumasaldoa tai se vähenee. Päivässä muutos voi olla enintään 4 tuntia, eli tunnin enemmän kuin ennen.

Liukuvaa työaikaa käytettäessä töiden lopettamisen ja seuraavana päivänä niiden aloittamisen välissä pitää olla vähintään 7 tunnin tauko. Kiinteää työaikaa käytettäessä tauon pitää olla 11 tuntia.

Liukuvan työajan enimmäismäärä nousee 40 tunnista 60 tuntiin

Liukuvaa työaikaa käytettäessä töitä saa jatkossa tehdä yhteensä joko 60 tuntia enemmän tai 20 tuntia vähemmän saman 4 kuukauden jakson aikana. Sallittu määrä nousee siis 50 %, sillä ennen maksimiylitys oli 40 tuntia.

Väliaikaisesti saldo voi olla yli 60 tuntia, kunhan se tasoittuu jakson loppuun mennessä 60 tuntiin. Väliaikaiset ylimenevät tunnit ovatkin tavallisesti ylitöitä, eivätkä normaaleja liukumatunteja. Keskimääräinen viikkotyöaika ei saa kuitenkaan 4 kk:n aikana ylittää 40 tuntia.

Työntekijä voi pyytää saada pitää kokonaisia vapaapäiviä liukumasaldollaan. Työnantajan pitäisi yrittää ne hänelle myös järjestää.

Työaikapankkia voivat käyttää kaikki yritykset

Työaikapankin ero liukuvaan työaikaan on se, että sinne voi siirtää muutakin aikaa kuin vain normaalin työajan päälle tehtyjä työtunteja. Rajat ovat myös suuremmat kuin liukuvassa työajassa.

Liukuvan työajan lisäksi työaikapankkiin voi siirtää myös esimerkiksi ylityötunteja samalla prosentilla korotettuna kuin jos ne maksettaisiin palkkana tai muita lisiä tunneiksi muutettuina, kuten lomarahan.

Yhden vuoden aikana työaikapankkiin ei saa tulla yli 180 tuntia lisää eikä siellä milloinkaan saa olla yli 6 kuukauden työaikaa vastaavaa määrää.

Ennen työaikapankista sovittiin työehtosopimuksessa ja se oli käytössä vain isoissa yrityksissä. Uudessa työaikalaissa työaikapankki tulee mahdolliseksi kaikille muillekin.

Työnantajan ja henkilöstön pitää sopia erikseen työaikapankista ja kaikki ehdot tulee määritellä tarkasti. Samoin tulee päättää myös siitä, käytetäänkö työaikalain vai työehtosopimuksen määrittelemää työaikapankkia.

Lisätietoja: Finlex