Harvoin pysähdymme pohtimaan kansalaisuuden merkitystä. Se on meille monelle itsestäänselvyys, joka mahdollistaa työnteon, terveydenhuollon ja yhteiskunnan palvelut, mutta maailmassa on myös ihmisiä, joilla ei ole lainkaan kansalaisuutta. Tämä asia kirkastui minulle vasta, kun saimme töihin miehen, jolla ei ole kansalaisuutta.
Kyseinen mies, venäläis-virolainen, oli asunut koko ikänsä Virossa. Silti hänen passissaan ei ole merkintää kansalaisuudesta, vaan sen tilalla on XXX. Hänen perheensä on elänyt ja työskennellyt Virossa sukupolvien ajan, mutta kansalaisuuden saaminen on ollut heille saavuttamaton unelma. Noin 90 000 ihmistä Virossa on vastaavassa tilanteessa.
Minulle, jolla on jopa kaksi kansalaisuutta – Puola synnyinmaana ja Suomi, jossa olen asunut 17 vuotta – tilanne oli hämmentävä. On vaikea kuvitella, millaista on elää ilman kansalaisuutta ja siihen liittyviä oikeuksia. Tuo mies kuitenkin kertoi, että hän on hyväksynyt tilanteensa, sillä hän ei usko sen muuttuvan. Hänen tarinansa sai minut pohtimaan ulkomaalaisen työvoiman kohtaamia haasteita laajemmin.
Työnantajana olemme tottuneet siihen, että byrokratia voi joskus olla hidasta ja monimutkaista, erityisesti ulkomaalaisen työvoiman kohdalla. Kun kyseinen mies sai nopeasti työlupansa Suomen maahanmuuttovirastolta, olin äärimmäisen helpottunut. Verotoimistossa virkailija ihmetteli, voiko hänelle myöntää henkilötunnuksen ja verokortin, mutta lopulta asia saatiin hoidettua. Pankissa vastaanotto ei ollut yhtä suopea, ja miehen muukalaispassia ei hyväksytty virallisena henkilöllisyystodistuksena.
Tällaiset byrokratian kiemurat ovat yleisiä ulkomaalaisen työvoiman kohdalla. Työntekijän elämää hankaloittavat useat viranomaiskontaktit, erilaiset säädökset ja vaihtelevat käytännöt, joihin he eivät voi vaikuttaa. Monille tämä tekee jo valmiiksi haastavasta siirtymävaiheesta vielä vaikeamman.
Työnantajina meidän roolimme on tukea ulkomaalaista työntekijää paitsi työn aloituksessa myös heidän sopeutumisessaan uuteen yhteiskuntaan. Meidän tiimimme on tottunut huolehtimaan työntekijöistä tavalla, joka menee pidemmälle kuin pelkät työsopimukset. Esimieheni sanoi kerran, että olemme monille työntekijöille se ponnahduslauta, jonka avulla he pääsevät osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
Tarinan miehelle uusi työ merkitsi enemmän kuin pelkkää toimeentuloa. Hän oli onnellinen saadessaan mahdollisuuden työskennellä ja samalla tuntea, että häntä arvostetaan ja kohdellaan yhdenvertaisena. Muistan erityisesti, kun hän ensimmäisen työpäivänsä jälkeen lähetti minulle viestin ja kertoi, kuinka hyvältä uusi työ tuntui ja oli todella onnellinen. Hän iloitsi myös uudesta polkupyörästä, jonka olimme antaneet hänelle. Minulle tuli todella hyvä fiilis siitä, että teen työtä, jolla on aidosti merkitystä.
Tämä kokemus muistutti minua siitä, että työllä on syvällinen merkitys ihmisen elämässä. Usein ulkomaalainen työntekijä aloittaa täysin tyhjästä uudessa maassa. Työ ei tarjoa vain taloudellista turvaa, vaan se voi olla ensimmäinen askel kohti parempaa elämää ja integroitumista uuteen kulttuuriin.
Työnantajana meillä on suuri vastuu siitä, miten kohtaamme ja tuemme ulkomaista työvoimaa. Emme ainoastaan palkkaa työntekijöitä, vaan autamme heitä sopeutumaan, oppimaan uudet käytännöt ja integroitumaan osaksi yhteiskuntaa. Vaikka prosessi voi välillä tuntua työläältä ja resursseja vievältä, on tärkeää muistaa, että tämä työ on tärkeää ja sillä voi olla syvällisiä vaikutuksia.
Esimieheni laittama viesti meidän Teams-ryhmään kertoo aika paljon meidän tavastamme toimimia:
"Niinä päivinä, kun työ tuntuu raskaalta ja ottaa päähän, ajattelen niitä työntekijöitä, joille olemme antaneet uuden mahdollisuuden ja tarjonneet paremman uuden alun. Usein me ollaan se ponnahduslauta, jonka avulla työntekijä saapuu maahan, oppii toimimaan täällä ja meidän huolenpito voi olla se syy että tämä henkilö ikinä uskaltaa tehdä sen. Muistakaa välillä pysähtyä ajattelemaan, että vaikka emme tee sosiaalityötä niin työllämme voi olla suuri merkitys.”
Tämä ajatus antaa voimaa ja muistuttaa siitä, miksi teemme tätä työtä. Ulkomaalaisen työvoiman tukeminen ei ole vain liiketoimintaa – se on myös yhteiskunnallista vastuuta. Tätä tukee myös HELA ry:n tekemän vuokratyövoimatutkimuksen tulokset, jossa saimme parhaimmat pisteet vastuullisesta toiminnasta verrattuna kaikkiin muihin toimijoihin. Työnhakijoilta kysyttiin, kuinka tärkeänä he kokivat, että henkilöstöalan yritys toimii vastuullisesti, saimme arvosanan 4,52, mikä oli 0.26 pistettä parempi kuin kaikkien vastaajien keskiarvo. Lue lisää tutkimuksesta tästä.
Karolina Tolvanen
HR Specialist
Henkilöstöpalvelu