Uusi liikesalaisuuslaki selkeyttää, tehostaa ja yhdenmukaistaa sääntelyä

Uusi liikesalaisuuslaki tuli voimaan 15.8.2018. Se perustuu EU:n liikesalaisuusdirektiiviin ja se selkeyttää, tehostaa ja yhdenmukaistaa liikesalaisuuden suojaa koskevaa sääntelyä. Kokosimme yhteen pääkohdat, jotka sinun kannattaa tietää uudesta laista.

Liikesalaisuuslaki lähtee yleisestä kiellosta siitä, että liikesalaisuutta ei saa oikeudettomasti hankkia tai yrittää hankkia laissa tarkemmin määritellyin tavoin. Oikeudettomasti hankittua liikesalaisuutta ei myöskään saa käyttää tai ilmaista.

Liikesalaisuuslakiin otettiin ensimmäistä kertaa kattava liikesalaisuuden määritelmä, jota sovelletaan yhdenmukaisesti kaikessa lainsäädännössä. Liikesalaisuudella tarkoitetaan lain mukaan tietoa, joka ei ole yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa ja jolla on taloudellista arvoa ja jonka laillinen haltija on ryhtynyt toimiin sen suojaamiseksi.

Yritysten on aiempaa helpompaa saada oikeussuojaa liikesalaisuuden loukkaustilanteissa, koska uuteen lakiin lisättiin siviilioikeudellisia keinoja puuttua liikesalaisuuden loukkaamisiin. Aiemmin liikesalaisuuden loukkaamista ajettiin ensisijaisesti rikosoikeudellisena asiana.

Liikesalaisuutta koskevia kanteita voidaan käsitellä käräjäoikeudessa tai markkinaoikeudessa. Markkinaoikeus on toimivaltainen tuomioistuin tutkimaan sellaista liikesalaisuuden loukkausta koskevaa riita-asiaa, jossa vastaajana on oikeushenkilö tai elinkeinotoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö.

Tuomioistuin voi liikesalaisuuden haltijan vaatimuksesta määrätä kielloista ja korjaavista toimenpiteistä. Kiellon avulla pyritään lopettamaan liikesalaisuuksien oikeudeton hankkiminen, käyttäminen tai ilmaiseminen sekä estämään tällainen menettely tulevaisuudessa. Korjaavia toimenpiteitä voi puolestaan olla esimerkiksi liikesalaisuutta loukkaavan tuotteen vetäminen pois markkinoilta tai sen määrääminen muutettavaksi tai tuhottavaksi.

Tuomioistuin voi myös määrätä maksettavaksi liikesalaisuuden haltijalle vahingonkorvausta tai käyttökorvausta. Vahingonkorvauksen lähtökohtana on tosiasiallisen vahingon korvaaminen täysimääräisenä, jos loukkaus on tehty tahallisesti tai tuottamuksellisesti. Käyttökorvauksella puolestaan on tarkoitus korvata liikesalaisuuden hyödyntämistä tuomioistuimen ratkaisun antamisen jälkeen. Pykälän edellytysten täyttyessä tuomioistuin voi määrätä, että vastaaja voi jatkaa liikesalaisuuden käyttämistä maksamalla liikesalaisuuden haltijalle käyttökorvausta. Käyttökorvausta koskevan sääntelyn avulla pyritään estämään kohtuuttomien tilanteiden syntyminen silloin, kun vastaaja on alkaessaan käyttää liikesalaisuutta ollut vilpittömässä mielessä.

Liikesalaisuuslaissa on otettu huomioon myös niin kutsutut whistle blowing -tilanteet. Väärinkäytökset ja laiton toiminta voidaan paljastaa ja sananvapautta käyttää tietyin edellytyksin liikesalaisuuden suojan estämättä, kun näin on toimittu yleisen edun suojaamiseksi.

Erityisesti yritysten välillä on yleisesti käytössä erityiset salassapitosopimukset, joilla turvataan liikesalaisuuksia. Lain esitöissäkin (HE 49/2018) tämä on huomioitu ja todettu, että liikesalaisuuslailla ei ole merkittävää vaikutusta yritysten käyttämiin salassapitosopimuksiin eikä se poista tarvetta niiden käyttämiseen. Uusi liikesalaisuuslaki yleislakina antaa kuitenkin kohtuullisen suojan, jos liikesalaisuuksia ei muutoin ole erityisesti suojattu.

Econia neuvoo ja auttaa mielellään liikesalaisuuskysymyksiä koskevissa asioissa.

Lisätietoja:

Heimo Alatalo, Liiketoimintajohtaja, KTM
Kansainväliset palvelut
puh. 02 6305 338, 050 527 9444