Yrityksen sukupolvenvaihdos – mitä tulee tietää?

Yrityksen sukupolvenvaihdoksen onnistumisessa suuri merkitys on oikean jatkajan tai jatkajien löytäminen yritykselle. Haasteita sukupolvenvaihdoksessa aiheuttavat verotus, yhtiöoikeus ja perintöoikeuteen liittyvät asiat. Jotta vältät ennalta arvaamattomat veroseuraamukset, hankaluudet yrityksen päätöksenteossa tulevaisuudessa, riidat sukulaisten kanssa tai jopa yrityksen toiminnan jatkumisen vaarantumisen, kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen.

Sukupolvenvaihdoksen huojennussäännöt

Laissa tarjotaan helpotuksia sukupolvenvaihdoksiin erityisillä huojennussäännöksillä. Huojennussäännöksillä varmistetaan, ettei yritystoiminnan jatkuvuus vaarannu tuloverotuksen tai perintö- ja lahjaveron takia, kun varallisuus siirtyy kauppana, perintönä tai lahjana yrityksen toimintaa jatkavalle.

Yrityksen sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella etukäteen huolellisesti. Jos sukupolvenvaihdosta koskevia huojennussäännöksiä ei voida soveltaa, joudutaan lahjavero tai perintövero pahimmassa tapauksessa maksamaan yrityksen osakekannan käyvän arvon mukaan.

Yrityksen osakekannan käypä arvo voi useassa tapauksessa olla merkittävästi korkeampi arvo kuin taseessa olevaosakekannan arvo. Tällöin myös maksettava lahja- tai perintöveron määrä on huomattavasti korkeampi. Yrityksen taseessa voi olla esimerkiksi kiinteistöjä, asunto-osakkeita tai muita osakkeita, joiden käypä arvo on huomattavasti suurempi kuin arvo taseessa.

Lahja- ja perintöveron huojennus sukupolvenvaihdoksissa

Ilman huojennusta perintö- ja lahjavero vaihtelee lähisukulaisilla 8–20 prosentin välillä ja sisaruksilla ja sitä kaukaisemmilla sukulaisilla 21–36 prosentin välillä.

Lähisukulaisten kesken yrityksen sukupolvenvaihdos toteutetaan usein lahjoittamalla yrityksen osakkeita yritystoimintaa jatkavalle. Kun lahjoitetaan osakkeita, ei yritystoiminnasta luopuva joudu maksamaan veroa luovuttamistaan osakkeista. Perintötilanteessa perillinen saa perintönä yrityksen osakkeita.

Kun yrityksen osakkeiden lahjoituksessa myönnetään yritystoiminnan jatkajalle huojennus, arvostetaan osakkeet 40 prosenttiin ns. arvostamislain mukaisesta vertailuarvosta. Arvostamislain mukainen vertailuarvo saadaan arvostamalla yhtiön varat ja velat tasearvoon ja vähentämällä yhtiön varoista sen velat. Käytännössä se arvo, josta lahjavero maksetaan, on siis 40 % yrityksen omaisuuden tasearvosta. Lahjan arvosta määrätään yritystoimintaa jatkavalle henkilölle lahjavero. Vastaavasti toimitaan myös perintönä saaduissa osakkeissa.

Lahja- ja perintöveron huojennuksen edellytykset

Huojennuksen saamiseksi on tiettyjä edellytyksiä. Lahjoitettavien tai perittävien osakkeiden tulee olla vähintään 10 % yhtiön koko osakekannasta. Jos lahjan tai perinnön saajia on useita, tulee jokaisen yritystoimintaa jatkavan saada erikseen omistukseensa 10 % yrityksen osakkeista, jotta huojennus voidaan myöntää. Jos lahjoittajia on useampia, tulee jokaisen lahjoittajan lahjoittaa erikseen 10 % osakeyhtiön osakkeista jokaiselle jatkajalle. 10 %:n omistusosuusedellytys saattaa tuottaa ongelmia, jos omistus yrityksessä on hajautunut usealle tai jos toiminnan jatkajia on useampia. Tämä 10 %:n säännös on myös syytä huomioida, jos osakkeita lahjoitetaan useamman vuoden aikana vaiheittain.

Huojennuksen saamiseksi lahjoituksen tai perinnön kohteena olevan yrityksen tulee harjoittaa elinkeinotoimintaa. Mikäli yhtiö ei harjoita lainkaan elinkeinotoimintaa, huojennusta ei saa. Huojennuksen saa myös elinkeinotoimintaa harjoittavan yrityksen muiden varojen osalta, jos nämä eivät muodosta merkittävää osaa yrityksen varallisuudesta.

Lahjan- tai perinnön saajan tulee myös henkilökohtaisesti jatkaa yritystoimintaa. Jatkamiseksi tulkitaan toimiminen yrityksen hallintoelimissä.

Yritystoiminta ei saa olla keskeytynyt ennen lahjoitusta tai perintöä, tai huojennusta ei voida myöntää. Yritystoiminta on saanut olla keskeytyneenä ainoastaan poikkeustapauksissa lyhyehkön ajan, kuten esimerkiksi luopuvan yrittäjän sairastumisen takia.

Huojennusta ei myönnetä, mikäli osakkeiden lahjoittaja pidättää lahjoitettuihin osakkeisiin hallintaoikeuden. Tällöin katsotaan, että yritystoimintaa jatkaa tosiasiallisesti edelleen lahjoittaja, ei lahjansaaja. Alaikäinen yritystoiminnan jatkaja ei myöskään voi saada huojennusta. Tuotto-oikeus ei sitä vastoin estä huojennuksen saamista.

Mikäli lahjaan tai perintöön on mahdollista saada huojennus, voi yritystoiminnan jatkaja vaatia lisäksi lahja- tai perintöveroon enintään 10 vuoden korottoman maksuajan. Näin verot voidaan maksaa enintään 10:ssä erillisessä erässä seuraavien 10 vuoden aikana.

Verottaja ei myönnä lahja- ja perintöveron huojennusta ja veron maksuaikaa automaattisesti, vaan niitä tulee vaatia ennen kuin verottaja tekee lahjoituksesta tai perinnöstä verotuspäätöksen.

Lahjanluonteinen kauppa sukupolvenvaihdoksessa

Yrityksen sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa myös lahjanluonteisella kaupalla. Tällöin kyse on osakekaupasta, ei lahjasta. Lahjaluonteisessa kaupassa yritystoimintaa jatkava yrittäjä maksaa osakkeista kauppahinnan, joka alittaa osakkeiden käyvän arvon ollen kuitenkin yli 50 % osakkeiden käyvästä arvosta. Jatkajan ei tarvitse maksaa lahjaveroa alihinnasta, jos kauppahinta on yli 50 % osakkeiden käyvästä arvosta ja myös muut sukupolvenvaihdosta koskevat huojennusedellytykset täyttyvät (vähintään 10 % osakekauppa, jatkaja jatkaa yritystoimintaa).

Lahjanluonteisessa kaupassa tärkeintä on selvittää osakekannan käypä arvo. Jos verottaja on eri mieltä osakkeiden käyvästä arvosta ja toteutunut kauppahinta onkin lopulta alle 50 % osakekannan käyvästä arvosta, maksetaan käyvän hinnan ja käytetyn kauppahinnan välisestä erotuksesta lahjaveroa. Tällöin yritystoiminnan jatkaja voi kuitenkin vaatia huojennusta lahjan osuuteen.

Lahjanluonteinen kauppa on silloin järkevä vaihtoehto, kun yritystoiminnan luopuja haluaa korvauksen yrityksen osakkeista luopumisesta. Lahjanluonteinen kauppa on usein käytetty vaihtoehto myös silloin, kun kaikki perilliset eivät aio jatkaa yritystoimintaa eikä haluta suosia yhtä perillistä muiden kustannuksella.

Yrityksen sukupolvenvaihdoksen veronhuojennus ja maksuaika voidaan menettää

Yrityksen sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa tulisi huomioida lahja- ja perintöveron huojennukseen liittyvä viiden vuoden karenssiaika. Mikäli lahjan- tai perintöveron huojennuksen saanut yritystoimintaa jatkava yrittäjä luovuttaa pääosan niistä osakkeista, joihin huojennus on myönnetty, ennen kuin on kulunut viisi vuotta perintö- ja lahjaverotuksen toimittamispäivästä, tulee yritystoiminnan jatkajan maksettavaksi lahja- tai perintövero 20 %:lla korotettuna. Vastaavasti myös veron maksuaikaan liittyvä etu menetetään ja maksamattomat lahja- ja perintöverot laitetaan maksuun välittömästi. Viiden vuoden karenssi lasketaan lahjaverotuksen toimittamispäivästä, joka voi olla useita kuukausia tai peräti yli vuoden myöhemmin kuin itse lahjoituspäivä. Lahjansaajan tulee tehdä tästä luovutuksesta ilmoitus verottajalle kolmen kuukauden kuluessa omaisuuden luovuttamisesta.

Luovutusvoitto osakeyhtiön sukupolvenvaihdoksessa

Pääsäännön mukaan yritystoiminnasta luopujan myydessä osakeyhtiön osakkeita, hän joutuu maksamaan muodostuvasta luovutusvoitosta pääomatuloveron. Osakkeiden myynnistä muodostuva luovutusvoitto on kuitenkin verovapaata tuloa tietyin edellytyksin.

Luovutusvoitto on myyjälle verovapaata tuloa, jos osakkeet ovat olleet hänen, tai hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut ne vastikkeettomasti. Lisäksi niiden tulee olla ollut hänen omistuksessaan yli 10 vuotta ja kaupan kohteena tulee olla vähintään 10 % osakekannasta. Osakkeiden saajana tulee olla joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa hänen lapsensa tai lapsen rintaperillinen, hänen sisarensa, veljensä, sisarpuolensa tai velipuolensa. Jotta luovutusvoitto olisi myyjälle verovapaata tuloa, tulee kaikkien edellä mainittujen edellytysten täyttyä.

Mikäli osakkeita myydään useammalle henkilölle tai niiden myyjiä on useita, on edellytys sama kuin lahjoitettaessa ja perittäessä osakkeita eli kunkin kaupan kohteena tulee olla erikseen 10 % yhtiön osakkeista.

Luovutusvoiton verovapauden edellytyksenä ei ole, että ostaja jatkaisi yritystoimintaa tai että kaupan kohteena oleva osakeyhtiö on harjoittanut elinkeinotoimintaa. Kaupan kohteena voivat näin olla esimerkiksi myös kiinteistöosakeyhtiön osakkeet.

Luovutusvoiton verovapautta tulee vaatia veroilmoituksella

Yrityksen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä luovutusvoiton verovapauteen liittyy viiden vuoden karenssiaika. Samoin lahjoitukseen tai perintöön liittyvissä huojennuksissa on viiden vuoden karenssiaika. Mikäli osakkeet ostanut perillinen myy ostamiaan osakkeita eteenpäin ennen kuin viisi vuotta on kulunut, vähennetään hänen luovutusvoittoansa laskettaessa osakkeiden hankintamenosta se veronalaisen luovutusvoiton määrä, joka myyjälle on ollut verovapaata. Käytännössä osakkeiden myyjä joutuu maksamaan normaalia suuremman luovutusvoittoveron myydessään osakkeita alle viiden kuluessa kaupasta. Tämä veroseuraamus kohdistuu osakkeiden ostajaan. Myyjä saa myydä osakkeet verovapaasti.

Etenkin taloudellisesti arvokkaampien yritysten sukupolvenvaihdoksiin haetaan verottajalta pääsääntöisesti ennakkoratkaisu. Kun sukupolvenvaihdos toteutetaan hakemuksessa kuvatulla tavalla, sitoo ennakkoratkaisu verottajaa. Ennakkoratkaisua haetaan esimerkiksi lahjanluonteisessa kaupassa yrityksen osakekannan käypään arvoon, huojennussäännöksen soveltumisesta yrityksen muuhun kuin elinkeinotoiminnan varoihin sekä huojennussäännösten soveltumisesta jatkajaan.

Perintöoikeus ja yrityksen sukupolvenvaihdos

Voimassa olevan perintökaaren mukaan jokaisella rintaperillisellä on oikeus perittävän vanhemman jälkeen saada vähintään lakiosansa. Lakiosa on puolet kunkin rintaperillisen perintöosuudesta. Yrittäjä voi vapaasti testamentata loppuosan omaisuudestaan esimerkiksi yhdelle lapselle, joka jatkaa yritystoimintaa.

Lasten perintöosuuksien lisäksi on huomioitava lesken avio-oikeus. Mikäli avio-oikeutta ei ole suljettu pois avioehtosopimuksella, on leskellä oikeus saada tasinkoa, jos hän on ollut vähemmän omistava aviopuoliso. Osa yrityksen osakkeista saattaa siis päätyä leskelle tasinkona.

Yrittäjän elinaikanaan antama ennakkoperintö ja perittävän elinaikanaan antama lahja voidaan joutua perintökaaren säännösten mukaisesti lisäämään pesän varoihin kunkin rintaperillisen lakiosan määrää määriteltäessä. Jos yritystoiminnasta luopunut yrittäjä on lahjoittanut elinaikanaan yrityksensä osakkeet yhdelle perilliselle ja tämä lahjoitettu omaisuus on muodostanut merkittävän osuuden yrittäjän varoista, saattavat muut perilliset vaatia lahjan saajalta lakiosan täydennystä. Siinä tapauksessa on yritystoiminnan jatkajan maksettava sisaruksilleen korvausta aiemmin lahjaksi saamistaan osakkeista. Tämä saattaa merkittävästi vaikeuttaa yritystoiminnan jatkamista.

Mikäli yrityksen sukupolvenvaihdosta ei ole toteutettu yrittäjän elinaikana, yrittäjän perilliset perivät myös yrityksen osakkeet. Perinnönjaossa on jokainen perillinen oikeutettu saamaan perintöosuuttaan vastaavan määrän kaikesta perittävän omaisuudesta.

Yrityksen sukupolvenvaihdoshuojennusten saamisen yksi edellytys on 10 %:n omistusosuus osakekannasta. Jos perittävä on ollut avioliitossa, hänellä on useita lapsia tai perittävä ei ole omistanut yrityksen osakekantaa kokonaan, voi olla haasteellista saada yhdelle yritystoimintaa jatkavalle rintaperilliselle vähintään 10 %:n osuus perinnönjaossa. Tällöin sekä perintöveron huojennuksen että perintöveron maksuajan saaminen estyvät. Perinnönjaossa voidaan kuitenkin erikseen sopia, että yritystoimintaa jatkava saa vähintään 10 % yrityksen osakkeista. Tämä taas edellyttää kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumusta.

Jos yritystoiminnasta luopuvalla yrittäjällä on useita lapsia ja yritysvarallisuus muodostaa merkittävän osan yrittäjän varoista, on yrityksen sukupolvenvaihdoksessa syytä suunnitella huolellisesti myös muiden perillisten asema. Muiden perillisten asema voidaan huomioida esimerkiksi eriyttämällä yrityksestä ylimääräisten varojen jakautuminen muille perillisille.

Yrittäjän testamentti on tärkeä

Jokaisella yrittäjällä tulisi olla laadittuna testamentti. Lisäksi testamentti tulisi muistaa päivittää ajan tasalle säännöllisin väliajoin.

Ilman testamenttimääräystä jokainen rintaperillinen on yhdenvertaisuusperiaatteen nojalla samassa perillisasemassa ja jokainen rintaperillinen voi vaatia osuutensa kaikesta perittävästä omaisuudesta. Tästä perillisten yhdenvertaisuusperiaatteesta voi poiketa vain testamenttimääräyksellä. Testamentilla voidaan määrätä esimerkiksi tietty määrä yrityksen osakkeita yritystoiminnan jatkajalle ja samalla varmistaa huojennuksen saaminen perintöveroon.

Testamenttimääräyksellä voidaan myös antaa määräysvalta yrityksen osakekannasta yritystoimintaa jatkavalle perilliselle. Määräysvalta yrityksessä mahdollistaa monesti yritystoiminnan tehokkaamman jatkamisen, kun päätöksiin ei tarvita kaikkien osakkaiden suostumusta.

Testamentilla voidaan määrätä myös tiettyä muuta omaisuutta muille perillisille. Testamentilla voidaan siten ehkäistä perillisten riitoja perinnönjakoon liittyen. Testamentin tärkeä tehtävä on myös sulkea pois rintaperillisten aviopuolisoiden avio-oikeus perittävään omaisuuteen.

Yhtiöoikeus ja sukupolvenvaihdos

Osakeyhtiölain nojalla osakeyhtiön yhtiökokouksen päätökset vaativat pääsääntöisesti enemmistöpäätöksen, jolloin yli 50 %:n annetuista äänistä tulee kannattaa päätöstä. Joissain kysymyksissä vaaditaan määräenemmistö, eli 2/3 äänistä

Mikäli yritystoimintaa jatkavalla yrittäjällä ei ole määräysvaltaa yrityksessä, saattaa päätösten aikaansaaminen olla hankalaa ja pahimmassa tapauksessa yrityksen toiminnan kehittäminen saattaa viivästyä ja jopa estyä.

Osana yrityksen sukupolvenvaihdosta voidaan hyödyntää myös osakeyhtiön eri osakesarjoja. Yhtiölle voidaan muodostaa kaksi eri osakesarjaa, joista toisella osakesarjalla on suurempi äänioikeus kuin toisella. Yritystoimintaa jatkavalle yrittäjälle luovutetaan silloin sellaisia osakkeita, joilla on suurempi äänioikeus ja tällä tavalla turvataan päätöksenteko yrityksessä.

Verottaja katsoo yleensä jokaisen osakkeen olevan yhtä arvokkaan, vaikka eri osakesarjoilla olisikin eri äänivalta. Näin yritystoimintaa jatkavalle voidaan tarvittaessa antaa vähemmän osakkeita. Tällä on vaikutusta lahja- tai perintöveron määrään alentavasti ja osakekauppatilanteessa taas kauppahintaan.

Lunastusoikeus ja lunastuslauseke

Osakeyhtiölaki ei rajoita osakeyhtiön osakkeiden luovuttamista. Yrityksen nykyinen osakas voi luovuttaa omistamansa osakkeet kenelle tahansa.

Osakkeiden vapaata luovuttamista voidaan rajoittaa osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen lisättävällä lunastuslausekkeella. Lunastuslausekkeessa voidaan erikseen määrätä, että esimerkiksi yrityksen nykyisillä osakkailla on lunastusoikeus yrityksen osakkeisiin. Lunastuslausekkeella voidaan näin rajoittaa yrityksen osakkeiden siirtymistä yrityksen ulkopuolisille henkilöille. Lunastuslausekkeessa voidaan määrittää myös lunastushinta. Lunastusoikeudesta voidaan sopia myös yrityksen osakkaiden keskenään laatimassa osakassopimuksessa.

Osana yrityksen sukupolvenvaihdosta kannattaa varmistaa, että yrityksen osakkaaksi eivät pääse sellaiset tahot, joita ei toivota. Ilman yhtiöjärjestyksen lunastuslauseketta esimerkiksi yrittäjän aviopuoliso saattaa avioerotilanteessa päätyä yrityksen osakkaaksi.

Omien osakkeiden hankkiminen

Osakeyhtiölaki mahdollistaa sen, että osakeyhtiö ostaa osakkailtaan omia osakkeitaan vapaalla omalla pääomalla. Omien osakkeiden hankkimista voidaan käyttää osana yrityksen sukupolvenvaihdosta varsinkin silloin, kun jatkava yrittäjä on jo osakkaana yrityksessä. Tällöin yritystoiminnan jatkajan osuus yrityksen osakkeista kasvaa vastaavalla määrällä.

Varo peiteltyä osinkoa

Jos yritys hankkii omia osakkeitaan, kannattaa selvittää, ettei silloin ole kyse peitellystä osingosta. Peitellystä osingosta voi olla kyse silloin, kun kauppahinta ylittää osakkeiden käyvän arvon tai kun myyjä myy vain osan osakkeistaan.

Omistamiaan osakkeita yritykselle myyvä osakas joutuu maksamaan kaupasta syntyvästä luovutusvoitosta pääomatuloveron. Jos yritys ostaa osakkeitaan alihintaan, voivat muut osakkaat saada verotettavan lahjan alihintaisuuden takia.

Kysymyksiä sukupolvenvaihdoksesta

Mitä tarkoittaa sukupolvenvaihdoksen huojennussäännös?

Lakiin kirjatuilla huojennussäännöksillä varmistetaan, ettei yritystoiminnan jatkuvuus vaarannu tuloverotuksen tai perintö- ja lahjaveron takia, kun varallisuus siirtyy kauppana, perintönä tai lahjana yrityksen toimintaa jatkavalle.

Miten lahja- ja perintöveron huojennusta haetaan?

Lahja- ja perintöveron huojennusta ja veron maksuaikaa on pyydettävä kirjallisesti verohallinnolta. Niitä tulee hakea ennen kuin verottaja tekee lahjoituksesta tai perinnöstä verotuspäätöksen.

Mitä tarkoittaa sukupolvenvaihdoksen verohuojennuksen maksuaika?

Jos lahjaan tai perintöön on mahdollista saada huojennus, voi yritystoiminnan jatkaja vaatia lisäksi lahja- tai perintöveroon enintään 10 vuoden korottoman maksuajan. Tällöin verot voidaan maksaa enintään 10:ssä erillisessä erässä seuraavien 10 vuoden aikana.

Mikä on lahjaluonteinen kauppa ja miten se soveltuu sukupolvenvaihdokseen?

Lahjanluonteinen kauppa on esimerkiksi silloin järkevä vaihtoehto, kun yritystoiminnan luopuja haluaa korvauksen yrityksen osakkeista luopumisesta. Lahjaluonteisessa osakkeiden kaupassa yritystoimintaa jatkava yrittäjä maksaa osakkeista käypää hintaa alemman hinnan, joka on kuitenkin yli 50 % osakkeiden käyvästä arvosta. Jatkajan ei tarvitse maksaa lahjaveroa alihinnasta, jos tämän lisäksi myös muut sukupolvenvaihdosta koskevat huojennusedellytykset täyttyvät (vähintään 10 % osakekauppa, jatkaja jatkaa yritystoimintaa).

Mitä ehtoja sukupolvenvaihdoksen verohuojennukseen sisältyy?

On olemassa lukuisia ehtoja, joiden tulee täyttyä, jotta sukupolvenvaihdoksen verohuojennus voidaan myöntää:

• Lahjoitettavien tai perittävien osakkeiden tulee olla vähintään 10 % yhtiön koko osakekannasta.
• Jos lahjan tai perinnön saajia on useita, tulee jokaisen yritystoimintaa jatkavan saada erikseen omistukseensa 10 % yrityksen osakkeista.
• Jos lahjoittajia on useampia, tulee jokaisen lahjoittajan lahjoittaa erikseen 10 % osakeyhtiön osakkeista jokaiselle jatkajalle. Tämä tulee ottaa huomioon myös silloin, jos osakkeita lahjoitetaan useamman vuoden aikana vaiheittain.
• Lahjoituksen tai perinnön kohteena olevan yrityksen tulee harjoittaa elinkeinotoimintaa.
• Lahjan- tai perinnön saajan tulee henkilökohtaisesti jatkaa yritystoimintaa.
• Yritystoiminta ei saa olla keskeytynyt ennen lahjoitusta tai perintöä,
• Osakkeiden lahjoittaja ei saa pidättää hallintaoikeutta lahjoitettuihin osakkeisiin.

Maksetaanko luovutusvoitosta veroa sukupolvenvaihdoksessa?

Luovutusvoitto on tietyin edellytyksin verovapaata. Kaikkien seuraavien ehtojen tulee kuitenkin täyttyä:

• Osakkeiden myyjälle verovapaata tuloa, jos ne ovat olleet hänen, tai hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut ne vastikkeettomasti.
• Lisäksi niiden tulee olla ollut hänen omistuksessaan yli 10 vuotta ja kaupan kohteena tulee olla vähintään 10 % osakekannasta.
• Osakkeiden saajana tulee olla joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa hänen lapsensa tai lapsen rintaperillinen, hänen sisarensa, veljensä, sisarpuolensa tai velipuolensa.
• Verovapauteen liittyy myös viiden vuoden karenssiaika, jolloin osakkeita ei saa myydä eteenpäin. Jos näin tapahtuu, vähennetään luovutusvoittoa laskettaessa osakkeiden hankintamenosta se veronalaisen luovutusvoiton määrä, joka myyjälle on ollut verovapaata. Käytännössä luovutusvoittovero on tällöin normaali suurempi.

Myös lahjoitukseen tai perintöön liittyvissä huojennuksissa on viiden vuoden karenssiaika.

Kuka perii yrityksen omistajan osakkeet?

Perintökaaren mukaan jokaisella rintaperillisellä on oikeus perittävän vanhemman jälkeen saada vähintään lakiosansa. Lakiosa on puolet kunkin rintaperillisen perintöosuudesta. Yrittäjä voi vapaasti testamentata loppuosan omaisuudestaan esimerkiksi yhdelle lapselle, joka jatkaa yritystoimintaa. Yrittäjän perilliset perivät myös yrityksen osakkeet.

Lisäksi leskellä on omaisuuteen avio-oikeus, mikäli avio-oikeutta ei ole suljettu pois avioehtosopimuksella. Avio-oikeuden mukaan leskellä on oikeus saada tasinkoa, jos hän on ollut vähemmän omistava aviopuoliso. Osa yrityksen osakkeista saattaa päätyä leskelle tasinkona.

Jos perillisille on annettu aiemmin ennakkoperintöä tai lahjoja, voidaan ne joutua lisäämään pesän varoihin kunkin rintaperillisen lakiosaa määriteltäessä.

Sukupolvenvaihdoshuojennusten saamiseksi tulee ottaa huomioon myös 10 %:n omistusosuus osakekannasta. Jos perittävä on ollut avioliitossa, hänellä on useita perillisiä tai hän ei ole omistanut yrityksen koko osakekantaa, voi olla vaikeaa saada yhdelle yritystoimintaa jatkavalle rintaperilliselle vähintään 10 %:n osuus perinnönjaossa.

Miksi osakkeenomistajan kannattaa tehdä testamentti?

Ilman testamenttimääräystä jokainen rintaperillinen on samassa perillisasemassa ja jokainen rintaperillinen voi vaatia osuutensa kaikesta perittävästä omaisuudesta. Tästä perillisten yhdenvertaisuusperiaatteesta voi poiketa vain testamenttimääräyksellä. Testamentilla voidaan määrätä tietty määrä yrityksen osakkeita yritystoiminnan jatkajalle ja varmistaa huojennuksen saaminen perintöveroon.

Testamenttimääräyksellä voidaan myös antaa määräysvalta yrityksen osakekannasta yritystoimintaa jatkavalle perilliselle.

Yksi testamentin tärkeä tehtävä on myös sulkea pois rintaperillisten aviopuolisoiden avio-oikeus perittävään omaisuuteen.