Harmaan talouden torjunnassa Verohallinnolla merkittävä rooli

Administer Groupiin kuuluvan Econian järjestämässä ajankohtaisessa keskustelussa SuomiAreenassa torstaina 27.6. klo 16 pureudutaan harmaan talouden torjunnan haasteisiin alihankintaketjuissa.

Harmaan talouden torjunnassa Verohallinnolla merkittävä rooli

Administer Groupiin kuuluva Econia Oy järjestään kesän SuomiAreenassa ajankohtaisen keskustelutilaisuuden harmaan talouden kitkennästä alihankintaketjuissa.

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelmien sarja on ollut katkeamaton vuodesta 1996 alkaen. Edellinen harmaan talouden torjunta -ohjelma päättyi viime vuoden lopussa ja uutta valmistellaan. Haastattelimme Verohallinnon asiantuntijoita asiakkuusyksikön apulaisjohtajaa Tarja Valsia ja harmaan talouden selvitysyksikön johtajaa Janne Marttista.

Edellisen harmaan talouden toimenpideohjelman merkittävimpänä saavutuksena he pitävät työperäisen hyväksikäytön torjuntaan panostamista. Työperäisellä hyväksikäytöllä tarkoitetaan sitä, että heikossa asemassa olevaa työntekijää käytetään hyväksi taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi.

Jos työnantaja ei noudata työsuhteen vähimmäisehtoja, kuten työaikaa, palkkaa, perhevapaita, sairauspoissaoloja ja lomia koskevia ehtoja. voi kyse olla työperäisestä hyväksikäytöstä tai jopa ihmiskaupasta. Työperäinen hyväksikäyttö voi ilmetä esimerkiksi siten, että työntekijälle maksetaan liian pientä palkkaa ja teetetään liikaa työtä.

”Toimenpideohjelmassa on paljon siihen liittyviä hankkeita ja osa on jo jalkautettu käytäntöön. Työperäisen hyväksikäytön torjunnan -strategia ja moniviranomaisyhteistyöhanke valmistuivat sekä rakennettiin Workhelp Finland -applikaatio ehkäisemään väärinkäytöksiä. Lisäksi on toteutettu ihmiskaupan tutkintamalli sekä identiteettien väärinkäytöksiä koskeva hanke.”, kertoo Tarja Valsi.

Toimenpideohjelman aikana on kehitetty viranomaisten välistä yhteistoimintaa ja malleja työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi. Viranomaisten toimintaedellytyksiin liittyviä hankkeita ovat olleet mm. tietojenvaihdon kehittäminen ja tietojenvaihdon katvealueita koskevat selvitykset, lukuisat lakihankkeet tietojenvaihdon edistämiseksi sekä analytiikkahankkeiden toteuttaminen usealla viranomaistaholla.

Toimenpideohjelmassa hyvää oli, että se sisälsi monipuolisen ja laajan kokonaisuuden selvitys- ja toteutushankkeita. Ohjelma oli joustava ja hankkeita oli myös mahdollista lisätä kesken ohjelmakauden. Erillisrahoitus mahdollisti toteutus- ja selvityshankkeiden suuren määrän ja poliittinen päätöksentekijä oli sitoutunut ohjelman edistämiseen. Paljon on siis saatu aikaan.

Harmaan talouden ilmiöitä riittää kuitenkin vielä kitkettäväksi. Aikaisemmin tunnistetut ilmiöt näkyvät viranomaisten toiminnassa ja uusia ilmiöitä ilmaantuu säännöllisesti. Harmaa talous myös muuttaa muotoaan jatkuvasti esimerkiksi kansainvälistymisen, työn- ja liiketoiminnan murroksen ja digitalisaation seurauksena. Työssä tarvitaan jatkuvuutta ja systemaattisuutta torjuntaan ja sen kehittämiseen.

”Verohallinnon rooli on merkittävä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa, viranomaisten välisessä operatiivisessa yhteistoiminnassa ja tietojenvaihdossa sekä paljastavassa toiminnassa ja tutkinnassa. Verohallinnolla on kyvykkyys tuottaa tietoa ilmiöistä ja kansainvälinen yhteistoiminta on laajaa. Harmaan talouden selvitysyksiköllä tehtävänä on tuottaa tukipalveluita, kuten analysointi- ja tietopalveluja laajasti eri viranomaisten tehtävien tukemiseen. Selvitysyksikkö koordinoi myös viranomaisten yhteistä harmaan talous & talousrikollisuus -tilannekuvatoimintoa. Suomessa harmaan talouden torjunta perustuu viranomaisten väliseen yhteistoimintaan ja yhteistyöhön.” selventää Janne Marttinen.

Verohallinnolla on käytössään laaja työkalupakki ennalta estävästä toiminnasta aina viranomaisyhteistyönä tehtäviin verotarkastuksiin. Sidosryhmiä ja viranomaisia koulutetaan, ja kansainvälinen yhteistyö on aktiivista.

Kehittämistä ja resursseja kuitenkin tarvitaan. Toimivalta– ja tarkastussäännökset ovat eräissä viranomaisissa vanhanaikaisia ja on selkeä tarve tietosaannin turvaamiseen, tietojensaantioikeuksien ja oma-aloitteisen tietojenantamisen kehittämiseen.

Lisäksi tarvitaan sähköisen materiaalin tutkimis- ja selvittämiskyvykkyys. Tietojensaannin turvaamiseen liittyy siis useita haasteita ja kehitystarpeita. Veromoraalin säilyttäminen edellyttäisi vähintään nykytason resurssien kohdistamisen harmaan talouden torjuntaan.

Tälle budjettikaudelle on budjetoitu 2 miljoonaa euroa harmaan talouden torjunnan konkreettisiin toimenpiteisiin. ”Konkreettiset toimenpiteen tarkoittavat harmaan talouden torjunnan työkalujen, riskienhallinnan ja menettelyjen kehittämistä. Valtionhallinnon säästötoimenpiteet iskevät myös Verohallintoon, mutta vasta aivan viimeiseksi leikataan valvonnasta ja harmaan talouden torjunnasta. Säästötoimet tulevat näkymään ensisijaisesti palveluiden heikentymisenä, joka voi kuitenkin vaikuttaa harmaan talouden yleisyyteen ja veromoraaliin.” Tarja Valsi muistuttaa.

Viranomaisten välinen tietojenvaihto perustuu aina lainsäädäntöön. Janne Marttinen perää lainsäädännön muutoksia: ”Viranomaisten välisen oma-aloitteisen tiedonvaihdon mahdollistaminen edellyttää lakimuutosta. Tiedossamme on lukuisa määrä viranomaisten välisessä oma-aloitteisessa tietojenvaihdossa olevia puutteita ja katvealueita.” Paljon on siis vielä tehtävää.

Econian järjestämä Harmaan talouden kitkemistä vai kätkemistä - eikö miljardi euroa kiinnosta? -keskustelu käydään Porin SuomiAreenassa torstaina 27.6. klo 16 alkaen Vaakunan lavalla sekä MTV Katsomossa.

Tiukkoihin kysymyksiin saadaan vastauksia ja ongelmiin ratkaisuehdotuksia työministeri Arto Satoselta, Rakennusliiton sopimusalavastaava Toni Malmströmiltä ja ylitarkastaja Katja-Pia Jenulta Etelä-Suomen AVIn työsuojelun vastuualueelta. Keskustelun yritysasiantuntijana on Ojares Oy:n projektipäällikkö Juho Ojares sekä harmaan talouden torjunnan palveluiden asiantuntijana johtaja Heimo Alatalo Econiasta. Keskustelua luotsaa Peter Nyman Vaakunan lavalla.

Tervetuloa mukaan!

Harmaa talous on toimintaa, josta aiheutuvia lakisääteisiä velvoitteita laiminlyödään verojen, lakisääteisten eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksujen taikka tullin perimien maksujen suorittamisen välttämiseksi tai perusteettoman palautuksen saamiseksi.

 Harmaalla taloudella tarkoitetaan usein myös toimintaa, jossa muita lakisääteisiä velvoitteita laiminlyödään taloudellisen hyödyn saamiseksi. (Verohallinto)

 Econian vastuullisuuspalvelu, jolla torjutaan harmaata taloutta proaktiivisesti, tähtää alihankintaketjujen saumattomaan hallintaan ja harmaan talouden ehkäisemiseen. Tilaajavastuuasioiden selvittäminen alkaa jo ennen alihankintasopimusten allekirjoitusta.

 Mallin vahvuutena on katkeamaton ketju päivittäisten tilaajavastuuasioiden hoitamisesta alihankintaketjujen hallintaan ja neuvontaan sekä akuuttien ongelmatilanteiden selvittämiseen.