Harmaa talous ja sen torjunta alihankintaketjussa

Järjestimme maaliskuussa webinaarin harmaan talouden torjunnasta. Asiantuntijoina webinaarissa olivat Econia Oy:stä johtaja Arttu Eräpalo ja Rakennusteollisuus RT ry:n vastaava lakimies Ville Wartiovaara. Keskustelua fasilitoi Head of Business IT Riina Kosonen Administer Groupista.

Harmaa talous tarkoittaa taloudellisia toimintoja, jotka tapahtuvat lain ja verosäännösten ulkopuolella. Alihankintaketjussa harmaan talouden muodot voivat ilmetä monin tavoin ja voivat levitä helposti koko alihankintaketjuun. Pahimmillaan harmaa talous on talousrikollisuutta. Verotulot, kilpailukyky ja turvallisuus kärsivät kaikki harmaan talouden vaikutuksista.

Miksi harmaasta taloudesta on hyvä keskustella? Arttu Eräpalo nosti esille työperäisen maahanmuuton: Suomeen tarvitaan lisää työvoimaa, ja harmaa talous valitettavan usein liittyy Eräpalon mukaan ulkomaisen työvoiman käyttöön. Ville Wartiovaara muistutti, että tämä johtuu osin siitä, että ulkomaisen työvoiman osalta kaikilla ei ole riittävästi tietoa tai kielitaitoa toimia oikein Suomen lainsäädännön mukaisesti, osin myös siitä, että työvoimaa tulee matalamman elintason maista, jolloin isompi merkitys on työllä kuin oikealla palkkatasolla.

Arttu Eräpalo nosti keskustelussa esiin alihankintaketjut: koko ketjun pitää toimia oikein. Eräpalo muistutti, että harmaa talous vaikeuttaa rehellistä kilpailutusta merkittävästi, ja korosti, että Rakennusteollisuusliitto on tehnyt kiitettävää työtä alan siivoamiseksi.

Tietoturvalla voidaan hämätä valvontaa, kun jokainen yksittäinen tarkastus pitäisi hyväksyttää työntekijällä, Ville Wartiovaara kertoi käytännön esimerkeistä. Kun asiat kirjataan sopimuksiin asianmukaisesti ja selkeästi, tällaisilta väärinkäytöksiltä voidaan välttyä.

Esimerkkejä harmaasta taloudesta ovat esimerkiksi:

• työntekijät tekevät pitkää työpäivää ilman asianmukaisia korvauksia
• erilainen lainsäädäntö työajan seurannan osalta
• pimeä palkanmaksu
• työntekijämaksujen laiminlyönti
• työluvan puuttuminen, jos henkilö tulee kolmannesta maasta.

Osaltaan harmaan talouden ilmentyvät ovat resurssikysymys, osaltaan ne aiheutuvat tietämättömyydestä.

Arttu Eräpalo muistutti yrityksiä siitä, että valvonta tuo kustannustehokkuutta ja kannattavuutta, vaikka se välillisesti aiheuttaakin pieniä kustannuksia.

Ville Wartiovaara korosti viranomaisten riittävien resurssien tärkeyttä, samoin kuin tietojen jakamista viranomaisten välillä pitäisi tehostaa.

Keskustelijoiden yhteinen viesti päättäjille:
Kun tietoa on saatavilla, se mahdollistaa harmaan talouden asianmukaisen torjunnan. Jatkuvaa valvontaa tähänkin tarvitaan, ihan samoin kuin vaikkapa tieliikenteessä.

Vilkas keskustelu herätti paljon hyviä kysymyksiä, esimerkiksi:

• Miksi verottaja myöntää veronumeron, mutta henkilö ei esimerkiksi voi työskennellä Suomessa?
• Saako Rakennusteollisuudelta koulutusta ulkomaalaislaista? Entä Econialta?
• Kuinka todellista olisi mahdollisuus tulevaisuudessa lainsäädännön kautta rajoittaa alihankintaketjun pituutta niin sanotun piilotetun henkilöstövuokrauksen osalta?
• Mikä yksittäinen asia on koettu merkittävämmäksi harmaan talouden torjunnaksi työmailla?
• Miten kevytyrittäjiltä voi saada tilaajavastuulain mukaiset Y-tunnukset?

Katso täältä webinaarin osallistujien esittämät kysymykset ja niiden vastaukset.
Katso koko tallenne täältä ja kuuntele vastaukset kysymyksiin.

Muista:
Econia tarjoaa osaamista ja tukea harmaan talouden torjuntaan (Compliance- ja Advisory-palvelut). Yrityksellä on useita satoja asiakkaita noin eri 20 maasta, mukaan lukien useita suomalaisia isoja teollisuusyrityksiä. Econia on osa Administer-konsernia.