Tiedätkö, mitä ja miten verotetaan, jos osakkeenomistaja on antanut omalle yhtiölleen lainarahoitusta? Paljonko hyväksytään korkoa ja milloin se verotetaan osakkeenomistajan tulona, kun se kirjataan siirtovelaksi tai lisätään lainapääomaan?
Laina tavallisena vai pääomalainana?
Tavallinen laina on yrityksen ja osakkeenomistajan välinen sopimus. Tavallisessa lainassa korkojen maksamisen ehdoista sovitaan osapuolten välisessä lainasopimuksessa.
Pääomalaina on osakeyhtiölain mukainen erityisehtoinen laina. Pääomalainan takaisinmaksu- ja korko-oikeudet ovat muihin lainoihin verrattuna huonommat. Osakeyhtiölain mukainen pääomalaina on niin lähellä omaa pääomaa, että se voidaan ottaa huomioon omana pääomana, laskettaessa yhtiön velvollisuutta tehdä ilmoitus kaupparekisteriin oman pääoman menetyksestä.
Pääomalainan pääomaa saadaan palauttaa tai korkoa maksaa ainoastaan silloin, kun yhtiöllä on maksuhetkellä vapaata omaa pääomaa osakeyhtiölain edellyttämä määrä pääomalainat mukaan laskien (OYL 12:1 §). Jollei korkoa voida maksaa, siirtyy korko maksettavaksi seuraavan sellaisen tilinpäätöksen perusteella, jonka perusteella se voidaan maksaa.
Pääomalainan korko pitää laskea tilikausittain ja mikäli pääomalainalle on ns. täysi kate, voidaan korko kirjata yhtiölle kuluksi. Mikäli tilinpäätös ei salli pääomalainan koron kirjaamista kuluksi, se esitetään tilinpäätöksen liitetietona.
Korko voidaan kirjata siirtovelaksi tai lisätä lainapääomaan
Jos korko kirjataan siirtovelaksi yhtiölle ja maksetaan kirjausvuotta seuraavana vuonna, se verotetaan osakkeenomistajan tulona vasta maksuvuonna silloin, kun yhtiön korkomenoa ja osakkeenomistajan korkotuloa ei ilmeisen tarkoituksellisesti ja toistuvasti ole yritetty kohdentaa eri vuosille.
Mikäli yhtiöllä on maksuvaikeuksia tai jokin muu painava syy jättää korko maksamatta, verotetaan yhtiölle siirtovelaksi kirjattu korko osakkeenomistajan tulona vasta sinä vuonna, jolloin yhtiö olisi pystynyt maksamaan koron.
Pääomalainan kyseessä ollessa pitää koron kirjaamisessa ottaa huomioon osakeyhtiölain vaatimukset. Jos yhtiö pystyy maksamaan koron, sitä pidetään korkotulona myös verotuksessa.
Yhtiö ja osakkeenomistaja saattavat sopia myös, että korko lisätään lainan pääomaan. Henkilöverotuksessa korko on tuloverolain mukaan veronalaista tuloa sinä vuonna, jona se on nostettu, merkitty verovelvollisen tilille tai muutoin saatu vallintaan. Koron pääomittamisesta syntyy veronalainen tulo lainan antajalle.
Mikäli korko lisätään lainapääomaan, verotetaan korko osakkeenomistajan tulona, vaikka koron pääomittamisesta olisi sovittu etukäteen esimerkiksi yhtiön maksuvaikeuksien vuoksi.
Pitää myös muistaa, että jos omistajayrittäjällä on yhtiöltään palkkasaatavaa, sen muuntaminen pääomalainaksi yhtiöön voi aiheuttaa palkkatulon verotuksen (KHO 2010/1164).
Minkä suuruinen korko?
Hyväksyttävä koron suuruus määritellään yhtiön lainarahoituksen tarpeella. Jos yrityksen taloudellinen tilanne on heikko, voi yhtiö maksaa osakkeenomistajalle korkoa, joka vastaa pankille tai muulle rahalaitokselle maksettavaa lainakorkoa.
Jos laina ei ole ollut yrityksen rahoituksen kannalta välttämätön, pitää verottaja hyväksyttävänä korkoa, joka on peruskorko + 1 %. Peruskorko vahvistetaan puolivuosittain ja tällä hetkellä verotuksessa hyväksyttävä korko on kesäkuun 2021 loppuun saakka 0,5 %.
Kun mietitään hyväksyttävää korkotasoa, kannattavan ja vakavaraisen yrityksen on hyvä arvioida esimerkiksi koneinvestointeja tehdessä, onko oman pääoman ehtoinen sijoitus verotuksellisesti kuitenkin järkevämpi kuin omistajayrittäjän antama laina.
Korkosuorituksen maksaja on velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen ja antamaan vuosi-ilmoituksen verotettavasta korosta. Kun koron saajana on yksityishenkilö, ennakonpidätys on 30 %.
Koron pääomituksen yhteydessä on toimitettava ennakonpidätys, vaikka mitään rahaliikennettä tai maksusuoritusta ei lainanantajalle tapahdukaan. Lainan pääomaan voidaan lisätä nettokorko ennakonpidätyksen toimittamisvelvollisuuden vuoksi.
Lähde: Taloushallintoliitto
Kysy lisää asiantuntijoiltamme!
