Työterveyshuollon tarkoitus on ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia. Lisäksi sen tarkoitus on edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä sekä työyhteisön toimintaa.
Työterveyshuolto kuuluu kaikille työssä käyville työntekijöille ja yrittäjille sekä omaa työtään tekeville henkilöille. Omaa työtä tekevillä henkilöillä tarkoitetaan esimerkiksi omalla toiminimellä toimivaa henkilöä.
Työnantaja voi hankkia työterveyshuollon palvelut
- terveyskeskusten työterveyshuollosta
- kunnallisten liikelaitosten ja osakeyhtiöiden työterveyshuollosta
- työnantajien yhteisiltä työterveyshuoltoasemilta (työterveysyhdistykset)
- lääkärikeskusten työterveyshuollosta.
Työnantaja voi myös järjestää työterveyshuollon omana toimintanaan.
Työnantaja laatii työterveyshuollon kanssa kirjallisen sopimuksen palveluista ja toimintasuunnitelma työterveyshuollon toteuttamisesta. Työterveyshuoltotoiminnan perusta on työpaikkaselvitys, josta työterveyshuolto tekee kirjallisen raportin.
Työpaikkaselvityksessä esille tulleet asiat otetaan huomioon työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa ja päivitettäessä. Työnantajan on pidettävä työterveyshuoltosopimus ja työpaikkaselvityksestä tehty raportti kaikkien työntekijöiden nähtävinä työpaikalla.
Kela korvaa
Tavanomaisena työterveydenhuoltona voidaan yleensä pitää terveydenhuoltoa, josta työnantaja on oikeutettu saamaan Kelalta sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen.
Kela korvaa työnantajalle työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset silloin kun
- palvelut on tuottanut työterveyshuoltolaissa määritellyllä tavalla työterveyshuoltoon pätevöitynyt henkilöstö
- työnantajalla on voimassa oleva työterveyshuoltosopimus
- työterveyshuollon toimintasuunnitelma on ajan tasalla, ja suunnitellut toiminnat toteutuvat.
Työnantajan järjestämiä erikoislääkäripalveluja voidaan myös pitää tavanomaisina. Verovapaita ovat myös työnantajan maksamat erikoislääkäreiden määräämät lääkkeet, hoidot ja jatkotutkimukset.
Työnantajan kustantama hammashoito voi olla työntekijälle verovapaa vain, jos se on työnantajan järjestämää, siitä on sovittu työterveyttä koskevassa ohjesäännössä ja hoito on tavanomaista ja kohtuullista.
Silmälasikustannuksia voidaan pitää terveydenhuoltoon kuuluvina vain, jos kyse on lääkärin tai optikon määräämistä työhön liittyvistä erikoislaseista, kuten näyttöpäätelaseista. Näihin kuluihin sisältyvät myös optikon tai silmälääkärin kulut.
Työterveyslääkärin määräämä fysioterapia on verovapaa etu. Työnantaja voi korvata verovapaina myös lääkärin määräämiä sairaudenhoitoon tai työkyvyn ylläpitämiseen liittyviä kohtuullisia leikkauskuluja.
Lue lisää Verohallinnon sivuilta.
Lisätietoja: Varatoimitusjohtaja, Hallintopäällikkö Tarja Lounasvaara, puh. 02 6305 312, tarja.lounasvaara(a)econia.com
