Hyvinvointialueet ovat tärkeässä roolissa harmaan talouden torjunnassa ja eettisen toimintamallien edistämisessä. Ilta-Sanomat kertoi joulukuussa, että viranomaisten mukaan hyvinvointialueet eivät kuitenkaan aina välttämättä osaa tunnistaa harmaan talouden ilmiöitä. Se on vaikeaa monella muullakin alalla: arviot harmaan talouden osuudesta Suomen bruttokansantuotteesta vaihtelevat vajaasta miljardista useisiin miljardeihin euroihin. Iso summa on suoraan pois valtion kassasta ja aiheuttaa harmaita hiuksia meille kaikille veronmaksajille.
Hyvinvointialueiden toiminnan luonteen vuoksi erityisen tärkeää niille on huomioida ja ymmärtää sosiaalisen vastuun merkitys. Soteala on iso työllistäjä ja alan valtava työvoimapula saattaa vääristää työmarkkinoita ja aiheuttaa ylilyöntejä. Miten toteutetaan tasa-arvo ja syrjinnän estäminen, kun työvoimasta on jatkuva pula? Miten niitä toteutetaan pitkienkin alihankintaketjujen kautta toimivissa sotealan työsuhteissa? Miten varmistetaan jättimäisen hyvinvointialan kaikkien alihankintaketjujen luotettava toiminta myös esimerkiksi kaikkien viranomaismääräysten osalta?
Työvoimaa joudutaan hyvinvointialueillakin hankkimaan Suomeen eri väylien ja projektien kautta ulkomailta, pääosin Schengen-alueen ulkopuolelta. Näihin prosesseihin liittyy paljon käytäntöjä, määräyksiä sekä toimijoita niin lähtömaissa kuin myös maahantuloon liittyvissä prosesseissa Suomessa. On erittäin tärkeää varmistaa, että Suomeen tulevat työntekijät voivat täysin luottaa siihen, että Suomeen on turvallista tulla ja täällä on turvallista olla. Koko prosessin hallitseminen on monisäikeinen ja usein haasteellinen kokonaisuus.
Hyvinvointialueille siirtyi Kuntien eläkevakuutuksen mukaan vuoden 2023 alussa yhteensä yli 260 000 kunta-alan työntekijää. Samalla siirtyi valtava määrä sopimuksia, toimintamalleja, prosesseja sekä arjen totuttuja toimintatapoja. Hyvinvointialueiden hallinnossa on iso työ yhtenäistää monenkirjavat sopimukset ja käytännöt sekä varmistaa samalla määräysten ja ohjeiden mukainen toiminta. Samanaikaisesti on huolehdittava henkilöstön hyvinvoinnista ja resurssien riittävyydestä. Unohtaa ei sovi, että rahastakin on melko tiukkaa ja säästöjä pitäisi löytyä. Aika ei välttämättä riitä kaikkien lieveilmiöiden tunnistamiseen, joita harmaan talouden piirissä Suomessakin ilmenee.
Harmaan talouden torjumiseksi on pitkän kokemuksemme mukaan täysin mahdollista tehdä paljon asioita, jotka eivät vaadi rakettitiedettä vaan käytännön osaamista ja aikaa toteuttamiseen. Jos tarvittavaa osaamista tai resursseja ei löydy hyvinvointialueiden hallinnosta, me tarjoamme sitä mielellämme. Me Econiassa olemme auttaneet useita suuria suomalaisia yrityksiä harmaan talouden torjunnassa, eettisen toiminnan kehittämisessä sekä reilussa ja avoimessa kilpailutuksessa. Samat hyvät käytännöt voi toteuttaa myös hyvinvointialueiden toiminnassa.
Heimo Alatalo
johtaja, Econia Oy
Lue lisää harmaan talouden torjunnan ja Compliance and Advisory -palveluistamme.
