Tärkeitä lakiuudistuksia yrittäjälle: perintälaki uudistui ja muutokset tulivat voimaan toukokuun alussa. Heinäkuussa ovat lisäksi tulossa voimaan yrityssaneerauslain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muutokset.
Uusi perintälaki
Laki saatavien perinnästä uudistui ja muutokset tulivat voimaan 1.5.2022. Suurimmat muutokset perintälaissa liittyvät yrityssaatavien perintään. Koronan aikaisen perintälain väliaikaisten ratkaisujen kokemukset olivat lopulta niin hyviä, että ne haluttiin hieman muutettuina saattaa pysyvästi osaksi perintälakia. Muutoksia on odotettu ja niistä pääsevät hyötymään kaikki perinnän osapuolet.
Yrityssaatavien perintään on tullut pykälät koskien perintäkulujen maksimimääriä, perintätoimien aikarajoja, enimmäismääriä ja velallisen kokonaiskuluvastuuta. Perintäkirjeiden sähköisestä toimittamisesta säännellään niin kuluttaja- kuin yrityssaatavissa.
Perintätoimenpiteiden enimmäiskulut yritysperinnässä määräytyvät jatkossa saatavan pääoman pohjalta neliportaisen mallin mukaan. Alimmalla tasolla ovat alle 500 euron pääomat ja ylimmän tason muodostavat yli 10 000 euron pääomat. Perintäkulujen on oltava kohtuullisia suhteessa pääomaan ja tehtyyn työhön.
Perintätoimenpiteiden välillä on oltava yritysperinnässä vähintään 10 päivää. Tratan saa julkaista aikaisintaan 14 päivän, mutta viimeistään 60 päivän kuluttua lähettämisestä. Maksuvaatimuksia saa lähettää kaksi, paitsi jos perinnässä käytetään trattaa, jolloin tratan lisäksi voi lähettää vain yhden maksuvaatimuksen. Maksusuunnitelmia on mahdollista tehdä yhdestä kahteen kappaletta. Velallisen kokonaiskuluvastuu on pääomasta riippuen 250 – 620 euroa ja suoraan ulosottokelpoiselle saatavalle 214 euroa. Nämä eivät ole ehdottomia rajoja, vaan niistä on tietyissä suurempaa työmäärää vaativissa tilanteissa mahdollisuus myös poiketa.
Maksuvaatimuksen sähköiselle toimittamiselle on säädetty ehdot ja rajoitukset niin kuluttaja- kuin yrityssaatavankin perinnässä. Jos velallinen antaa nimenomaisen suostumuksensa joko varsinaiselle velkojalle tai suoraan perintätoimistolle, voi maksuvaatimuksen lähettää kuluttajalle sähköisesti. Yksi suostumus kattaa vain yhden perintätoimiston ja suostumuksen tulee olla erillinen muista sopimusehdoista. Suostumuksessa täytyy myös yksilöidä mitä saatavaa suostumus koskee ja se voi olla voimassa enintään 12 kuukautta. Perintätoimintaa ammattimaisesti harjoittavan taas tulee varmistaa riittävällä huolellisuudella, että maksuvaatimus on tosiasiassa saavuttanut velallisen.
Yrityssaatavien osalta maksuvaatimus, trattakirje sekä trattaa edeltävä muistutus on mahdollista toimittaa velalliselle sähköisesti ilman nimenomaista suostumustakin, jos se on vakiintuneesti käytetty tapa tiedonantojen toimittamiseen velallisen ja velkojan välillä. Jos velallinen on ilmaissut haluavansa saada maksuvaatimukset kirjallisesti, vakiintuneesti käytettyä toimittamistapaa ei saa käyttää.
Heinäkuussa uudistuu laki yrityksen saneerauksesta
Lisää tärkeitä lakiuudistuksia yrittäjälle on tulossa yrityssaneerauslakiin. Yrityssaneeraus on keino tervehdyttää yhtiön liiketoimintaa silloin, kun sen maksuvaikeudet voidaan katsoa tilapäisiksi. Yhtiön maksukyvyttömyys ei siis saa olla pysyvää tai korjauskelvotonta, sillä saneerauksen aloittaminen edellyttää liiketoiminnan perustuksien toimivuutta. Yrityssaneerausmenettelyssä määrätään tuomioistuimen vahvistamalla saneerausohjelmalla yrityksen toimintaa, varallisuutta ja velkoja koskevista toimenpiteistä.
Minkä tahansa vastoinkäymisen seurauksena saneeraukseen ei pääse, vaan menettelyn edellytyksenä on uhkaava maksukyvyttömyys. Toisaalta taas jo olemassa oleva maksukyvyttömyys ja sen korjauskelvottomuus muodostavat esteen menettelyn aloittamiselle.
Käytännössä saneerausmenettelyyn hakeudutaan usein liian myöhään. Tätä ongelmaa yritetään ratkaista EU:n uuden maksukyvyttömyysdirektiivin myötä niin sanotulla varhaisen saneerausmenettelyn lisäämisellä nykyiseen saneerauslakiin. Tällöin velallinen voisi itse nykyistä paremmin hakea saneerausta, kun maksukyvyttömyys uhkaa.
Tuon muutoksen jälkeen yrityssaneerauslakiin tulee kaksi menettelytapaa: varhainen saneerausmenettely, joka täyttää direktiivin vaatimukset ja perusmuotoinen saneerausmenettely, joka vastaa nykyisen lain mukaista menettelyä. Myös esimerkiksi osakeyhtiölakiin tulee kaivattu muutos, kun yhtiön hallitukselle annetaan toimivalta päättää sen hakeutumisesta saneeraukseen.
Yritysvelallisten asema muuttuu
EU:n uusi maksukyvyttömyysdirektiivi tuo kesällä uudistuksia myös yksityishenkilön velkajärjestelystä annettuun lakiin. Luvassa on useita muutoksia yritystoiminnassa epäonnistuneiden yrittäjien velkajärjestelyyn pääsyn helpottamiseksi.
Velkajärjestelyhakemuksen pystyisi jatkossa tekemään missä vaiheessa konkurssimenettelyä tahansa ja lisäksi esteperusteet sekä edellytykset tulisiva olemaan jatkossa kevyemmät velkajärjestelyn aloittamiselle. Myös tiedonsaantia konkurssiin asetetun velallisen mahdollisuudesta hakeutua velkajärjestelyyn tullaan parantamaan. Lisäksi myös Suomen omasta aloitteesta lakiin sisällytetään keinoja, joilla tullaan helpottamaan velallisten pääsyä velkajärjestelyn piiriin sekä selviytymistä maksuohjelmasta. Nämä kansalliset muutokset koskisivat kaikkia velallisia.
Lähde: Taloushallintoliitto ja Sakari Linna, Lakimies, Intrum Oy
