Verotusmenettely on viime vuosina Verohallinnon ns. Valmis-hankkeen myötä kokenut suuria muutoksia. Elokuussa 2018 tuli voimaan viimeisin verotusmenettelyn muutospaketti, jota sovelletaan vuoden 2018 verotukseen. Tässä muutospaketissa muun muassa lisättiin yhteisöjen verotuksen toimittamisen reaaliaikaisuutta ottamalla käyttöön verotuksen verovelvolliskohtainen verotuksen valmistuminen ja täydentävä verotuspäätös. Myös veronkorotusta koskeva sääntely uudistui.
Lue lisää, miten muutokset vaikuttavat vuoden 2018 verotuksessa ja mitä asioita on syytä ottaa uudessa menettelyssä huomioon.
Verotuksen verovelvolliskohtainen päättyminen
Verotus päättyy kunkin verovelvollisen verotuspäätökseen merkittynä ajankohtana. Tämä tarkoittaa sitä, että verotuksen päättyminen vaihtelee verovelvolliskohtaisesti. Jos verovelvollinen itse tai Verohallinto ei tee muutoksia verovelvollisen alkuperäisen veroilmoituksen tietoihin, verotus päättyy nykyistä aiemmin.
Hallituksen esityksessä (HE 97/2017) arvioidaan, että noin 70 %:lla yhteisöistä verotus voi päättyä jo noin kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tämä myös nopeuttaa veronpalautusten tai jäännösverojen maksuliikennettä.
Muutosten tekeminen veroilmoitustietoihin
Jos yhteisö korjaa tai täydentää verotustietojaan (esimerkiksi muuttaa verotuksessa vähentämiensä poistojen määrää) ennen verotuspäätöksessä ilmoitettua verotuksen päättymistä, verotus päättyy myöhemmin uudessa verotuspäätöksessä ilmoitettavana päivänä. On myös mahdollista, että verovelvolliselle tehdään useampikin korjattu verotuspäätös. Kussakin verotuspäätöksessä ilmoitetaan tällöin uusi verotuksen päättymisajankohta. Yhteisön tuloverotus päättyy kuitenkin viimeistään kymmenen kuukauden kuluttua verovuoden päättymiskuukauden lopusta lukien.
On tärkeää huomata, että ns. tahdonvaltaiset vaatimukset (kuten verotuksen poistot ja konserniavustuksen antaminen) on esitettävä ennen verotuksen päättymistä eli yleensä nykyistä aiemmin. Kuitenkin selkeät lasku- ja kirjoitusvirheet on mahdollista korjata myös verotuksen päättymisen jälkeen. Poikkeuksena pääsäännöstä on myös tilanteet, joissa yhtiökokous vahvistaa tilinpäätöksen kuuden kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä ja verotus on jo ehtinyt päättyä.
Esimerkki:
A Oy antaa veroilmoituksensa tilikaudelta 1.1. – 31.12.2018 neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä eli 30.4.2019. Yhtiö huomaa 5.5.2019, että se on ilmoittanut irtaimesta käyttöomaisuudestaan liian vähän verotuksen poistoja. Yhtiö toimittaa Verohallintoon korjatun veroilmoituksen. Verotus toimitetaan korjatun veroilmoituksen mukaisesti.
Esimerkki:
B Oy antaa veroilmoituksensa tilikaudelta 1.1. – 31.12.2018 neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä eli 30.4.2019. Yhtiö saa 24.5.2019 Verohallinnolta verovuoden 2018 verotuspäätöksen, jonka mukaan yhtiön verotus päättyy 17.6.2019. Yhtiö huomaa 20.6.2019, että se on ilmoittanut irtaimesta käyttöomaisuudestaan liian vähän verotuksen poistoja. Kyseessä ei ole selkeä lasku- tai kirjoitusvirhe. Yhtiö ei voi täydentää veroilmoitustaan verotuksen päättymisen jälkeen, eikä se voi myöskään hakea oikaisuvaatimuksella oikaisua, koska kyse on tahdonvaltaisesta vaatimuksesta, joka sen olisi tullut tehdä verotuksen toimittamisen yhteydessä. B Oy:lle jää verotuksessa vähentämättömiä ns. hyllypoistoja käytettäviksi verotuksessa seuraavina verovuosina.
Verotuksen jatkaminen veroviranomaisen aloitteesta
Verohallinto voi joissain tilanteissa verotuspäätökseen merkityn verotuksen päättymispäivän estämättä jatkaa verovelvollisen säännönmukaista verotusta, jos valvontatoimi (esim. verotarkastus) on keskeneräinen. Tällöin Verohallinnon on lähetettävä verovelvolliselle ilmoitus säännönmukaisen verotuksen jatkamisesta ennen verotuspäätökseen merkittyä verotuksen päättymisajankohtaa.
Täydentävä verotuspäätös
Uutuutena verotusmenettelyyn on tullut täydentävä verotuspäätös. Täydentävällä verotuspäätöksellä tarkoitetaan Verohallinnon tekemää verotuksen päättymisen jälkeistä päätöstä, joka johtuu verovelvollisen itsensä ilmoittamasta uudesta tiedosta. Tällainen uusi tieto voi olla esimerkiksi kokonaan uusi vähennysvaatimus tai ilmoittamatta jäänyt veronalainen tulo. Verovelvollisen tulee esittää vaatimus oikaisuvaatimuksella, ja vaatimuksen esittämisen määräaika on kolme vuotta verovuoden päättymisestä.
Verohallinto käsittelee uuden tiedon ensi asteena ja lähettää käsittelystään täydentävän verotuspäätöksen. Vanhassa menettelyssä vaatimus menisi verotuksen oikaisulautakunnan käsiteltäväksi oikaisuvaatimuksena. Muutoksen tarkoituksena olikin vähentää verotuksen oikaisulautakunnan käsiteltäväksi meneviä asioita.
Esimerkki:
C Oy huomaa verotuksen päättymisen jälkeen, että sillä on jäänyt vähentämättä korkomenoja. Yhtiö tekee oikaisuvaatimuksen verotuksen oikaisulautakunnalle. Koska kyse on uudesta asiasta ja yhtiön itsensä tekemästä vaatimuksesta, Verohallinto tekee täydentävän verotuspäätöksen, jossa se hyväksyy yhtiön vähennysvaatimuksen.
Täydentävän verotuspäätöksen menettely edellyttää, että kyse on täysin uudesta asiasta, joka ei ole ilmennyt veroilmoitukselta tai muutoin Verohallinnolla käytettävistä olevista tiedoista. Esimerkiksi sellaiset vaatimukset, jotka on verotusta toimitettaessa hylätty kokonaan tai osittain ja jotka verovelvollinen esittää uudelleen verotuksen päättymisen jälkeen, käsitellään oikaisuvaatimusmenettelyssä, kuten aiemminkin. Täydentävää verotuspäätöstä ei myöskään lähetetä, jos Verohallinnon tietoon tulee verotuksen päättymisen jälkeen verotukseen vaikuttanut seikka, vaan tällöin sovelletaan viranomaisaloitteisen verotuksen oikaisua koskevia säännöksiä.
Verovelvollisen kannattaa olla tietoinen täydentävästä verotuspäätöksestä. Porkkanana oma-aloitteiselle uuden tiedon antamiselle on, että veronkorotus määrätään pienempänä kuin veroviranomaisaloitteisen oikaisun yhteydessä (ks. jäljempänä).
Veronkorotus ja myöhästymismaksu
Myöhästymismaksu määrätään verovelvolliselle silloin, kun a) verovelvollinen antaa veroilmoituksensa myöhässä mutta ennen verotuksen päättymistä tai b) korjaa veroilmoituksessaan olevan laiminlyöntinsä oma-aloitteisesti ennen verotuksen päättymistä. Myöhästymismaksu määrätään silloinkin, kun veroilmoitus annetaan vasta Verohallinnon kehotuksen jälkeen. Verovelvollisen eduksi olevista korjauksista ei pääsääntöisesti määrätä myöhästymismaksua.
Luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle määrättävä myöhästymismaksu on 50 euroa. Muille verovelvollisille määrättävä myöhästymismaksu on 100 euroa.
Esimerkki:
D Oy:n tilikausi on 1.1. – 31.12.2018. Yhtiön on annettava veroilmoituksensa verovuodelta 2018 viimeistään 30.4.2019. D Oy kuitenkin toimittaa veroilmoituksensa sähköisesti OmaVero-palvelun kautta vasta 15.5.2019. D Oy:lle määrätään myöhästymismaksua 100 euroa.
Veronkorotus määrätään silloin, kun verovelvollinen on antanut puutteellisen veroilmoituksen eikä korjaa laiminlyöntiään oma-aloitteisesti ennen verotuksen päättymistä. Jos Verohallinto esimerkiksi havaitsee verotusta toimittaessaan puuttuvia tuloja tai perusteettomia vähennysvaatimuksia, määrätään veronkorotus.
Veronkorotuksen ns. perustaso on 2 % lisätyn tulon määrästä (tai 10 % lisääntyneen veron määrästä). Luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle määrättävä veronkorotus on kuitenkin aina vähintään 75 euroa ja muulle verovelvolliselle vähintään 150 euroa.
Esimerkki:
E Oy:n tilikausi on 1.1. – 31.12.2018. Yhtiö antaa veroilmoituksensa verovuodelta 2018 määräajassa 30.4.2019. Verohallinto lähettää E Oy:lle selvityspyyntökirjeen 16.6.2019 puuttuvista veronalaisista myyntivoitoista. Tämän jälkeen yhtiö täydentää veroilmoitustaan 20.6.2019 ja lisää verotettavaan tuloonsa 50 000 euroa veronalaisia myyntivoittoja. Yhtiölle määrätään veronkorotusta 1000 euroa (50 000 euroa x 2 %).
Veronkorotukseen liittyy kuitenkin myös poikkeuksia perustasosta:
- Jos veroilmoituksessa on jätetty ilmoittamatta vähennys tai muu verotuksessa verovelvollisen hyväksi vaikuttava tieto, veronkorotusta ei yleensä määrätä.
- Veronkorotus voidaan myös jättää määräämättä, jos laiminlyönti on vähäinen tai laiminlyönnille on pätevä syy (kuten sairastuminen tai ylivoimainen este).
- Veronkorotus on 0,5 prosenttia lisätystä tulosta, jos verovelvollinen verotuksen päättymisen jälkeen oma-aloitteisesti esittää vaatimuksen virheen korjaamisesta (ks. edellä täydentävä verotuspäätös)
- Vakavista tai toistuvista laiminlyönneistä veronkorotus on vähintään 3 % ja enintään 10 % lisätystä tulosta (vähintään 15 % ja enintään 50 % lisätystä verosta)
- Perustasoa pienempi veronkorotus on 1 % lisätyn tulon (tai 5 prosenttia lisääntyneen veron määrästä), jos asia, jota ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönti koskee, on tulkinnanvarainen tai epäselvä tai perustason mukaista veronkorotusta on muutoin erityisestä syystä pidettävä
Esimerkki:
F Oy:n tilikausi on 1.1. – 31.12.2018. Yhtiö antaa veroilmoituksensa verovuodelta 2018 määräajassa 30.4.2019. F Oy:n verotus verovuodelta 2018 päättyy verotuspäätöksen mukaan 15.6.2019. F Oy:ssä huomataan 28.6.2019, että veroilmoitukselta on inhimillisestä erehdyksestä jäänyt puuttumaan veronalaisia myyntivoittoja 50 000 euroa. F Oy hakee oma-aloitteisesti oikaisua verotukseensa verotuksen päättymisen jälkeen 30.6.2019 puuttuvien myyntivoittojen osalta. F Oy saa täydentävän verotuspäätöksen 15.7.2019. F Oy:lle määrätään veronkorotusta ilmoittamatta jääneistä veronalaisista myyntivoitoista 250 euroa (50 000 euroa x 0,5 %).
